Ensi tiistaina vietetään kansainvälistä älykkyyden päivää. Suomessa Mensa otti varaslähdön ja vietti tänään testauspäivää eripuolilla maata.
Testipapereiden äärellä hikoili reilut 200 omasta älykkyysosamäärästään kiinnostunutta.
- Aika moni tulee testaamaan itseään. Ihmisiä testataan nykyään aika monessa paikassa elämän varrella - neuvolat, koulut, armeija ja työpaikkahaastatteluissakin haetaan tiettyjä ominaisuuksia. Moni haluaa tietoa omista vahvuuksistaan. Ja osa tulee testiin päästäkseen Mensan jäseneksi, kertoo Helsingissä koetilannetta valvonut Mensan testaaja Markus Rossi.
Suomessa ennätysmäärä jäseniä
Tämä yleinen älykkyys kulkee g-faktorin nimellä, erotuksena verbaaliseen älykkyyteen tai motoriseen älykkyyteen.
Markus Rossi
Mensan käyttämä testi koostuu pelkästään kuviopäättelytehtävistä. Mukana ei ole yhtään sanallisia tehtäviä tai edes numeroita. Tarkoituksena on, että testi olisi mahdollisimman vähän kulttuurisidonnainen, eikä aiemmasta oppimisesta tai muistamisesta olisi hyötyä. Sen on tarkoitus mitata niin sanottua yleistä älykkyyttä.
- Tämä yleinen älykkyys kulkee g-faktorin nimellä, erotuksena verbaaliseen älykkyyteen tai motoriseen älykkyyteen. Voisi sanoa, että se mittaa kykyä toimia uudessa tilanteessa, Rossi kuvailee.
Mensan käyttämää testiä on kuitenkin myös kritisoitu siitä, että se mittaa älykkyydestä vain hyvin rajallisen osan, eikä sillä ole viisauden tai oppineisuuden kanssa mitään tekemistä.
Mensalla on Suomessa jäseniä noin kaksi ja puoli tuhatta, mikä lienee väkilukuun suhteutettuna eniten maailmassa. Mitään yhteistä nimittäjää tälle ryhmälle ei kuitenkaan löydy.
- Ammatillisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti ei löydy muita selittäviä tekijöitä kuin tämä pääsyvaatimus, eli pitää suoriutua Mensan hyväksymästä testistä paremmin kuin 98 prosenttia väestöstä.