Ryhmä kansanedustajia on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus turvata suomenruotsalaisen ja suomalaisen viittomakielen aseman Kansanedustajien muistuttavat, että vaikka viittomakielisten oikeudet on vuodesta 1995 turvattu Suomen perustuslaissa, tämä ei ole riittänyt takaamaan kielellisten oikeuksien toteutumista.
Viittomakieil mainitaan nykyisessä hallitusohjelmassa ja oikeusministeriö selvittää mahdollisuutta säätää viittomakielilaki. Kirjallisen kysymyksen mukaan viittomakielisten oikeuksien toteutuminen on kuitenkin hyvin laaja kysymys, joka kytkeytyy kansalliseen kielistrategiaan ja vähemmistökieltemme asemaan yhteiskunnassa. Viittomakielen käyttö kuuluu useiden hallinnonalojen alaisuuteen, minkä vuoksi kielellisten oikeuksien toteutumista tulisi tarkastella yli hallintorajojen.
- Nyt pitää saada kokonaisvaltainen näkemys siitä, mitä tarvitaan, jotta toimenpide yhdellä toimialalla todella sitten tukee jotain toista toimenpidettä toisella toimialalla. Siksi päädyimme siihen, että pitäisi tehdä tällainen kirjallinen kysymys, missä peräänkuulutetaan, mikä on tämä kokonaisvaltainen toimenpideohjelma ja toimenpiteet, mihin hallitus on ryhtymässä, kertoo hankkeen allekirjoittanut kansanedustaja Mikaela Nylund (r.).
Nylanderin lisäksi kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat 15.11.2012 Mats Nylund (r.), Raija Vahasalo (kok.), Tuula Peltonen (sd.), Inkeri Kerola (kesk.), Ritva Elomaa (ps), Silvia Modig (vas.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) .
Kirjalliseen kysymykseen tulee vastata 21 päivän kuluessa sen esittämisestä.
Suomenruotsalainen viittomakieli voi kadota 10 vuodessa
Kuurojen Liiton ja sen jäsenyhdistyksen Finlandssvenska teckenspråkigan mukaan suomenruotsalaisen viittomakielen eloonjääminen on uhattuna sen käyttäjien vanhetessa. Arvioiden mukaan suomenruotsalainen viittomakieli tulee katoamaan 10 vuoden sisällä, ellei nopeisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin ryhdytä.
Järjestöt haluaisivat ensisijaisesti kartoittaa suomenruotsalaisen viittomakielen ja sen käyttäjien tilanteen sekä kielen elinvoimaisuuden. Samalla mm. lisättäisiin suomenruotsalaisen viittomakielen opetusta.
Myös suomalaisen viittomakielen asema on heikkenemässä. Viittomakielisten yhteisö ikääntyy ja kielen luonnollinen siirtyminen uusille sukupolville uhkaa katketa, kun kuurot lapset käyvät koulua integroituneina ja toisistaan hajallaan. Lähes kaikille vaikeasti kuulovammaisina syntyneille lapsille asennetaan kuulon apuvälineeksi sisäkorvaistute, mutta sen saaneiden lasten vanhempia on pahimmissa tapauksissa jopa kielletty käyttämästä viittomakieltä.