Suomalaisten viittomakielten tutkimus sai piristysruiskeen viime vuoden lopussa, kun Koneen Säätiö myönsi 158 000 euron apurahan sanaston tallennushanketta varten.
Säätiölle apurahan myöntäminen sopi hyvin, sillä se sopii sen nykylinjauksiin.
- Tämä hanke sopii erittäin hyvin Koneen säätiön kieliohjelmaan, jolla tuetaan vähemmistökieliä; niiden käyttöä ja tutkimusta Suomessa ja lähialueilla, kertoo säätiön tiedeasiamies, FT Kalle Korhonen.
Kolmevuotisen hankkeen aikana kerätään jo olemassaolevaan suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen aineistoa. Tutkijoita varten aineisto tallennetaan tietopankkiin, josta tulee osa yleistä suomalaista kielipankkia.
Kansalaissanakirjaan halutaan mukaan kaikki kielen käyttäjät
Hankkeen aikaan luodaan lisäksi kansalaissanakirja, johon viittomakielistä materiaalia saa tarjota kuka tahansa.
- Osa kieliaineistosta voi olla sellaista, että sen antaja haluaa meidän viittovan sen uudelleen. Henkilö ei välttämättä halua esiintyä omilla kasvoillaan, tai suodatamme aineistoa. Mutta osa aineistosta voidaan julkaista sellaisenaan, kertoo Kuurojen Liiton viittomakielen tutkija Leena Savolainen.
Uudet palvelut eivät korvaa jo olemassaolevaa viittomakielen verkkosanakirjaa Suvia, jota kehitetään edelleen.
Viittomakielen korpus- ja kansalaissanakirjahankkeet antavat valmistuttuaan tutkijoille vankan pohjan viittomakielen tutkimukselle.
Samalla hanke kutsuu kaikki viittomakielen käyttäjät tutkimaan, jakamaan ja säilyttämään omaa kieltään.
- Nyt on mahdollista tuoda oma kieli esille, verrata sitä muiden viittomiseen, tarinoihin ja pohtia omaa suhdetta viittomakieliseen maailmaan. On mahdollista tallentaa oma kieli jonnekin. Kun viittomakieli on vaarassa, on hyvä olla olemassa jokin paikka, minne se on talletettu tulevia sukupolvia varten.