Ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassojen suureneminen ei innosta kuljetusyrittäjiä. Metsäteollisuuden ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n aloitteesta esiin noussut ehdotus puhututti myös hallituksen kehysriihessä. Hallitus sopi 55 miljoonan paketista, joka menee siltojen ja teiden lujittamiseen ja remontointiin.
Lujittamista ja korjausta todella tarvitaan, jos ehdotus ajoneuvoyhdistelmän kokonaispainon muuttumisesta 60 000 kilosta 76 000 kiloon toteutuu. Jatkossa 7-akselinen ajoneuvoyhdistelmä onkin 9-akselinen.
- Myös ajoneuvojen korkeus nousee 4, 20 metristä 4,40 metriin. Ongelmia tulee myös alikulkusiltojen kanssa ja niitä on vähän hankalaa lähteä muuttelemaan, sanoo Kaakkois-Suomen kuljetusyrittäjät Ry:n puheenjohtaja Tomi Roimola.
Kaakkois-Suomen tiepiirin tiejohtaja Antti Rinta-Porkkusen mukaan realismia on myös se, että läheskään kaikkia alikulkusiltoja ei pystytä muuttamaan korkeammiksi ja siksi kiertoteitä joudutaan lisäämään.
- Pitää ottaa huomioon myös se, että monet kuljetusreitit kulkevat kaupunkien läpi, eli pelkät maantieremontit eivät riitä, Rinta-Porkkunen lisää.
Myös painorajoitteisten siltojen määrä tulee väkisinkin muutoksen myötä lisääntymään, Rinta-Porkkunen kertoo.
Painorajoitteisia siltoja lisää
Roimolan mukaan monikaan kuljetusyrittäjä ei ole ilahtunut ehdotuksesta muuttaa ajoneuvojen kokoja suuremmiksi. Se tietää lisäinvestointeja.
- Nyt ei alalla mene muutenkaan kovin kummoisesti. Ei olisi oikein varaa ryhtyä tekemään suuria investointeja, Roimola toteaa.
Suurista investoinneista kyllä puhutaankin: ainakin viisinumeroisista luvuista, sanoo Roimola.
- Tavoitteena olisi tietysti saada vähemmillä yhdistelmillä kuljetettua sama määrä tavaraa, mutta kalliiksi se meille yrittäjille tulee.
Antti Rinta-Porkkunen kertoo suurimpien muutosten koskevan puutavaran, isompien paperilastien ja painavien maamateriaalien kuten kallion kuljettajia.
- Elinkeinoelämäähän tämä muutos tehostaisi, tienpitäjille ja osalle yrittäjistä se tulisi hyvin kalliiksi, Rinta-Porkkunen arvioi.
Tienpitäjille muutoksesta tulisi jopa satojen miljoonien lisälasku, Rinta-Porkkunen kertoo.
Rinta-Porkkusen mukaan hallituksen seuraavalle kaudelle 2014-2017 varaama 55 miljoonaa euroa ei tule millään riittämään teiden korjaustöihin.
- Kyllä sen luvun saa kertoa melkeinpä kymmenellä, ellei jopa 20:llä.
Vauhtisokeutta ilmassa?
Puutavaraa tehtaille kuljettava iittiläinen Rämän kuljetus Oy:n yrittäjä Kari Rämä on huolestunut "vauhtisokeudesta", jolla ajoneuvoyhdistelmien muuttaminen etenee.
- Ihan hyvä idea sinänsä, mutta miksei voitaisi ottaa muutokset käyttöön vähitellen. Testattaisiin ensin, mitkä käytännön vaikutukset niillä on, Rämä sanoo.
Rämän mukaan ongelmia voi tuottaa siltojen ohella myös autohallien koko.
- Lähes kaikki autohallit ovat 4,20 metriä korkeille ajoneuvoille, näin on myös monella katsastusasemalla. Ja kun autojen pituutta ei lisätä, niin loppuen lopuksi hyöty jää melko pieneksi. Kovin suurta kuormaa ei mahtuisi autoon siltikään, Rämä arvelee.
Investointipuoli mietityttää Rämääkin kovasti.
- Saa nähdä, miten tässä vielä käy.
Nopeuskin mietityttää yrittäjää - mitä suurempi kuorma, sitä varovaisemmin täytyy ajella. Tällä hetkellä esimerkiksi Rämän ajoneuvoyhdistelmällä pystyy ajamaan 89 kilometria tunnissa.
- Eihän sillä maksiminoupeudella ajeltua tule, mutta 80 kilometriä tunnissa kuitenkin. Entä jos rajoitin tiputetaankin 80:een, ja sitten ajellaankin 70 kilometriä tunnissa. Se hidastaa muutakin liikennettä.