Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan neuvottelutaidoista ja toimintakulttuurin tuntemuksesta on etua päiväkotilapsille.
- Ne lapset, jotka osasivat neuvotella taitavasti aikuisten kanssa, pystyivät vaikuttamaan siihen, mitä päiväkodissa sai tehdä, tutkija Paula Eerola-Pennanen kertoo.
Päiväkoti osoittautui tutkimuksessa monipuoliseksi paikaksi lasten sosiaalisten suhteiden kannalta. Lapset ovat jatkuvasti tekemisissä toistensa kanssa, mikä vaatii hyviä sosiaalisia taitoja.
- Lapset käyvät "kaverikauppaa" ja ovat taitavia siinä. Kaveria tulee osata pyytää oikein, Eerola-Pennanen sanoo.
Päiväkodeissa ilmenee myös kiusaamista. Kyse näyttäisi olevan ennemminkin kiusaajien oman aseman pönkittämisestä kuin halusta vahingoittaa muita. Tutkimuksen mukaan heikko tietämys päiväkodin toimintakulttuurista voi altistaa kiusaamiselle. Toisaalta jos lapsi osaa toimia päiväkodissa ”oikein”, hän saa siitä positiivisia aineksia minuutensa rakentamiseen.
Yksinololle annettava aikaa
Tutkimus toi esille myös joidenkin lasten toiveen saada olla välillä rauhassa. Yksinoloa kaipasivat erityisesti sosiaalisesti suositut lapset. Ryhmästä vetäytymistä saatetaan päiväkodeissa paheksua, koska se koetaan uhkaksi päiväkodin sosiaalisuuden vaatimukselle.
- Lasten halu olla yksin ja kätkeytyä katseilta tulisi ottaa vakavasti. Se tulisi ottaa huomioon jo päiväkotien tilasuunnittelussa sekä päiväjärjestyksessä ja toimintatavoissa. Lasten toiveet omasta rauhasta ja mahdollisuus omistautua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan olisi syytä ottaa huomioon, jos päiväkodissa halutaan lisätä lasten hyvinvointia, Eerola-Pennanen sanoo.
Itsestä kertominen tärkeää
Tutkimus osoitti, että lapsilla on paljon kerrottavaa, ja olisi tärkeää, että joku kuuntelisi lasten kertomuksia. Päväkodeissa kuuntelijoista on kuitenkin usein pulaa.
– Se, jos kukaan ei ota vastaan lapsen kertomusta, voi olla lapselle viesti omasta merkityksettömyydestä ja sosiaalisesta torjunnasta. Päiväkodissa tulisikin olla riittävästi koulutettua henkilökuntaa, joka kuuntelee lapsen kertomuksen ja ymmärtää mikä merkitys sillä on, että lapsi tulee kuulluksi, Eerola-Pennanen sanoo.
Tutkimuksen aineisto koostui kolmesta eri päiväkodista kerätyistä 4–6-vuotiaiden lasten haastatteluista ja havainnoinnista. Eerola-Pennasen yhteiskuntapolitiikan väitöskirja "Yksilönä vaan ei yksin - Lapset minuuden muodostajina päiväkodissa" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 12. huhtikuuta.