Turvelauttoja on esiintynyt Vuokkijärvellä voimakkaan säännöstelyn alkamisesta lähtien. Turvelautat nousevat pintaan lämpiminä kesinä, kun turpeen muodostama kaasu nostaa ne ylös järven pohjasta entisiltä suoalueilta. Joskus jo pintaan tulleet lautat painuvat takaisin pohjaan. On mystistä, miksi uusia lauttoja yhä esiintyy silloin tällöin vielä näin pitkään säännöstelyn alkamisen jälkeen, sanoo Fortumin Power and Heatin ympäristöasiantuntija Marja Savolainen.
- Lauttojen kaikkia syntymekanismeja ei tunneta täysin tarkasti.
Savolainen korostaa, että lauttojen keräily ja hallinta on yhtiön normaalia ympäristönhoitotyötä.
Säännöstely toi turpeet Vuokkijärveen
Vuokkijärven säännöstely alkoi vuonna 1964. Veden kesäkorkeuksia nostettiin 2,6 metriä osittain järven lähisoille, ja osa turpeesta jäi veden alle. Vuokkijärven säännöstelyrajojen ero on kuusi metriä. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on noin neljä metriä.
Säännöstelyväli ei ole Suomen suurin, mutta yksi suurimmista. Säännöstelylle on kesäajaksi määritelty omat rajat, jolloin vedenpinnan vaihtelu on pienempää.
Vuokkijärvi on pitkä ja kapea järvi, jonka rannat ovat loivia. Pinta-ala on suurimmillaan 57 neliökilometriä ja rantaviivan pituus noin 220 kilometriä.
Suokaasu pullauttaa lautat pintaan
Turvelautta syntyy, kun maatuva turve kehittää suokaasua. Kun kaasua on tarpeeksi, irtoaa vaihtelevan kokoinen turvemälli pohjasta nostovoiman avulla. Kun vesi on lämmintä, turpeen kaasuntuotanto on runsaimmillaan ja kaasu liukenee veteen heikosti. Myös veden korkeudella on merkitystä. Matalassa vedessä turpeessa oleva kaasu laajenee, ja sen nostovoima kasvaa.
Turvelautat ovat hankalia järven virkistyskäytön kannalta. Lautat voivat viedä verkkoja mennessään lilluessaan järvellä tuulten vietävänä. Lisäksi ne aiheuttavat vaaraa esimerkiksi veneillä liikkuville. Fortum on vastuussa lauttojen aiheuttamasta haitasta säännöstelylupansa perusteella.
Turvelauttoja on pyritty hävittämään aiemmin muun muassa kaivinkoneella. Lautat on yksinkertaisesti nostettu maalle. Menetelmä on kuitenkin kallis eikä sovi kuin kohtuullisen pienille lautoille. Fortum on jo aiemmin upottanut pienempiä lauttamääriä hyvillä kokemuksilla.
- Nyt kerralla upotettava määrä on sen verran suuri, että siihen haetaan aluehallintovirastosta lupa. Olemme keränneet lauttoja 1990-luvun alusta alkaen Pitkäperään puomin taakse, ja lahti on nyt käytännössä täynnä. Niissä on pääosin matalaa suokasvillisuutta. Yksittäisiä pieniä puutaimia saattaa myös olla.
Maata painoksi ja uppeluksiin
Lauttojen upottaminen ei tapahdu hetkessä. Valmistelutyöt aloitetaan jo kesällä, jolloin mahdollisesti ajelehtivia turvelauttoja hinataan Pitkänperän lahteen. Lautan merkitään syksyllä. Alkutalvesta aloitetaan sekä huoltoteiden että lauttojen jäädyttäminen. Keväällä ennen kelirikkokautta lautoille ajetaan painotusmaa noin 10 sentin kerroksena.
Painoa tulee noin 140 kiloa neliölle, joka on melkein kolme kertaa enemmän kuin teoreettisesti riittävä määrä olisi. Ylipainotuksella varmistetaan lauttojen painuminen, koska kaikista lautoista ei ole tarkkaa syvyystietoa, ja osa lautoista on hyvin kelluvia heinälauttoja.
Töiden on tarkoitus alkaa aikaisintaan kesällä 2013 ja varsinainen painotus tapahtuisi keväällä 2014.
Vapaa vesialue laajennee
Fortumin mukaan vesisyvyys pienenee Pitkänperän lahdessa yhdellä tai kahdella metrillä lauttojen upottamisen takia. Järvellä liikkujille upottaminen tarkoittaa kuitenkin vesialueen laajentumista. Nyt turvelauttojen valtaama lahti vapautuu myös muiden käyttöön, kun puomi poistuu ja lautat painuvat syvyyteen.
Suunnitelmasta saa lausua
Fortumin suunnitelma on nähtävillä Suomussalmen kunnanvirastossa 12.4. saakka. Ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea voivat esittää muistutuksia, muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksen johdosta.