Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Mikä muuttui ananasmehujupakan jälkeen - vai muuttuiko mikään?

Suomalaisilla kauppaketjuilla olisi tutkijan mukaan paljon parannettavaa tuotannon vastuullisuudessa kehitysmaissa. Pitkien tuotantoketjujen taakse on kuitenkin lähes mahdotonta nähdä ja valvoa niitä. Kaupan omien tuotemerkkien ihmisoikeusrikkomukset paljastanutta tutkijaa odottaa oikeuskäsittely Thaimaassa.

Andy Hall
Kansalaisjärjestö Finnwatchin tutkija Andy Hall. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
  • Jenni Frilander

Finnwatchin tammikuisessa raportissa paljastettiin pakkotyötä ja lapsityövoiman käyttöä muun muassa Rainbow- ja Pirkka-tuotteissa. Nyt thaimaalainen mehuyhtiö Natural Fruit on nostanut kanteet raporttiin tiedot kerännyttä brittitutkija Andy Hallia vastaan kunnianloukkauksesta ja väärien tietojen levittämisestä. Keskon mukaan sen mehuja ei enää tuoteta kyseisessä firmassa. SOK sanoo, että he eivät ole luopuneet tuotannosta, vaan pyrkivät vaikuttamaan yhtiön toimintatapoihin.

- He yrittävät vaientaa ja väsyttää minut sekä tuhlata aikaani turhiin vaatimuksiin. Me kyllä voitamme oikeusjutun, meillä on kaikki dokumentit, mutta se vie turhaa aikaa, Hall sanoo.

Oikeusjuttu kertoo siitä miten kovilla panoksilla kehitysmaissa pelataan, kun länsimaihin tuotetaan ruokaa ja kulutushyödykkeitä. Tehtaat kilpailutetaan äärimilleen, ja voitot revitään työntekijöiden palkoista, työoloista tai turvallisuudesta. Tutkijan viesti kauppaketjuille on selkeä.

- Heidän täytyy tehdä järjestelmällisesti muutoksia tapaan, jolla he tuottavat tuotteita Aasiassa tai muissa maissa, joissa riistetään työntekijöitä.

Tuotantoketjuja käydään läpi

Mehujupakasta viisastuneina Kesko ja SOK sanovat pyrkivänsä valvomaan paremmin tuotantoketjujaan.

- Me olemme käyneet tavarantoimittajien kanssa läpi toimintamalleja ja katsottu miten ketjussa on valvottu työolosuhteita ja yhdessä tavarantoimittajan kanssa lähdetty parantamaan nykykäytäntöjä, sanoo SOK:n vastuullisjohtaja Lea Rankinen.

Keskosta kerrotaan, että he ovat yhteydessä jokaiseen omien merkkien tavarantoimittajaansa ja jokaiseen oman maahantuonnin tavarantoimittajaan kartoittaakseen tuotteidensa raaka-aineisiin ja työoloihin liittyvän vastuullisuuden.

- Tavoitetta ei voi saavuttaa lyhyessä ajassa. Valikoimissamme on kymmeniätuhansia tuotteita, mutta jokainen parannus on askel kohti sosiaalisesti kestävää kehitystä, sanoo Ruokakeskon teollisten tuotteiden ostojohtaja Jesper Åberg.

Työntekijöiden järjestäytyminen olisi ratkaisu

Andy Hallin mukaan käytäntöjen parantaminen on vaikeaa, eikä edes kansainvälisten vastuullisuusjärjestelmien käyttäminen ole tae hyvistä vastuullisuudesta. Vaikka kaupan keskusliike hankkisi tuotteet valvotulta valmistajalta, tämän alihankkijat voivat ylläpitää millaisia työoloja tahansa. Paras tapa työolojen parantamiseen tutkijan mukaan on työntekijöiden oikeuksien parantaminen tuotantomaissa, ja tämän kehityksen tukeminen länsimaista käsin.

- Mielestäni ratkaisu on työntekijöiden järjestäytyminen. Nyt heillä ei ole omaa ääntä, eikä tietoa oikeuksistaan. He eivät tiedä miten järjestäytyä ja muodostaa ammattiliittoja. Ulkopuolinen painostus voi auttaa paljon, koska Aasiassa kulttuuri ei edistä työntekijöiden järjestäytymistä ja oikeuksien puolustamista, Hall sanoo.