Suomessa yleinen käsitys psyykkisestä valmennuksesta on jopa urheilupiireissä aihe, josta ei paljon puhuta.
- Kyllähän se aina vähän sellainen arka aihe on aina ollut. Vähän vain kuiskutellaan. Kaikkiin tällaisiin uusiin juttuihin suhtaudumme negatiivisisesti. Mennään vain tahdon voimalla. Sillä mennäänkin pitkälle, mutta jotkut tarvivat henkistä valmennusta, 19-vuotiaasta asti henkistä valmennusta harjoitusohjelmassaan pitänyt Antti Ruuskanen kertoi.
- Jotkut tarvitsevat sitä enemmän ja jotkut vähemmän. Se pitää jokaisen yksilönä katsoa, mitä tarvitsee.
Kyse ei siis ole mistään shamaanimatkoista yliseen tai aliseen, vaan kysymys on nimenomaan ihmismielen valmentamisesta. Kehon lisäksi mieli on ehkä urheilijan tärkein työkalu. Kehon ja mielen yhteydestä on puhuttu aina, mutta vasta viime vuosina siihen on alettu uskoa enemmän.
- On tärkeä ottaa samanlaisen ajattelun ja toiminnan kohteeksi myös nämä psyykkiset tekijät. Jo siksikin, että psyykkisiä tekijöitä vahvistamalla vahvistuvat myös tarvittavat fyysiset ominaisuudet, sanoi Ruuskasen henkisenä valmentajana aikaisemmin toiminut professori Matti Urrila.
"Ajatus karkaa helposti"
Päänuppia kovemmaksi kasvattava psyykkinen valmennus, on luottohenkilön kanssa tehtävää pitkäjänteistä työtä eikä mitään pistehitsiä
- Se on pitkän sauman hitsausta, Urrila korosti.
- Pääpointti on, että on ne tutut ja turvalliset henkilöt, joiden kanssa sitä yhteistyötä pitkäjänteisesti tehdään. Jos ympärillä rupeaa olemaan kymmenen henkistä valmentajaa, niin kyllä siinä ainakin meikäläisellä olisi pää pyörryksissä, Ruuskanen naurahti.
Vaikka urheilija on maailmantilaston ykkönen, niin hän voi karsiutua finaalista. Urheilijan on onnistuttava oikeaan aikaan. Jos pääsee finaaliin, ei ajatus saa karata tyttöystävän maukkaisiin sokerimunkkeihin tai mahdollisiin mitalijuhliin.
- Kyllä siinä helposti saa omat ajatuksensa karkaamaan, ja helposti saa sellaisia ajatuksia, että nythän tässä on mitali lähellä. Ajatukset karkaavat, ja se vaikuttaa suoritukseen heikentävästi. Kyllä sitä isoissa arvokisoissa, ja pienemmissäkin, pitää keskittyä, että ajatus pysyy siinä omassa tekemisessä eikä vilkuile mitä muut tekevät, Ruuskanen sanoi.
"Rutiinista on apua"
Mielen valmennuksella pystytään rauhoittamaan urheilijan pääkoppa ja saamaan sinne vain yksi ajatus kerrallaan.
- Keskeinen tekijä on se, että urheilijalla on kokonaisvaltainen, rauhallinen mieli eli luottamus omaan suoritukseen. Hän on tyyni sisältä ja hänellä on tarkka yksityiskohtainen tieto siitä, millä tavalla hyvä tulos saadaan aikaan, Urrila kertoi.
- Se on omalla kohdallani ainakin tarkkaan suunniteltu, miten päivä ennen finaalia menee, ja finaalipäivä, mitä silloin tehdään. Siihen on tullut rutiini. Siitä on aika paljon apua. Sen kun tekee, niin tietää, että pystyy tekemään hyvän suorituksen, Ruuskanen sanoi.
Taikasana on harjoitus. Myös mielen valmennusta pitäisi harjoitella yhtä paljon kuin fyysistä valmennusta. Tässä maassa sillä puolella on vielä paljon tehtävää.
Petri Hänninen, Yle Urheilu