Suomalaiset poimivat vielä 1970-luvulla innokkaasti metsämarjoja. Vapaa-ajan viettotavat muuttuivat kansan kaupungistuessa, eikä elintason noustessa enää lähdetty hakemaan lisätienestiä mustikkametsästä.
Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Suomeen tuli ensimmäisen kerran huomattavasti ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita entisistä itäblokin maista.
- Elintasoerot ja helppo kulkeminen lähialueilta olivat eräitä syitä Suomeen marjanpoimijoiksi tulemiseen, kertoo ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita tutkinut Pekka Rantanen.
Myöhemmin elintasoero kaventui, ja entisistä Neuvostoliiton maista tulleet poimijat halusivat tutustua Suomeen myös matkailijoina työnteon sijasta. Rantasen mukaan myös muut Euroopan työmarkkinat houkuttelivat itäeurooppalaisia marjanpoimijoita mahdollisesti mielyttävämpiin ja parempipalkkaisiin töihin esimerkiksi Englantiin ja Saksaan.
Ensimmäiset thaimaalaiset saapuvat
Ensimmäiset thaimaalaiset marjanpoimijat saapuivat Suomeen vuonna 2005 yhden yrityksen kutsumina, koska paikallisten poimijoiden työpanos ei riittänyt tuottamaan raaka-ainetta tuotantolaitoksen toimintaan. Suomen historian ensimmäinen thaimaalaispoimijoiden ryhmä oli kooltaan 92 henkeä.
Idea thaimaalaispoimijoista oli saatu Ruotsista. Siellä poimijoista oli saatu myönteisiä kokemuksia.Libyassa oli alkanut kansannousu, ja heidän oli saatava 20 000 thaimaalaista pois levottomuuksien alta.
Libyassa oli alkanut kansannousu, ja heidän oli saatava 20 000 thaimaalaista pois levottomuuksien alta.
tutkija Pekka Rantanen Tampereen yliopistosta
- Thaimaalaispoimijat tulivat Ruotsiin pääosin sukulaisverkostojen kautta, Rantanen sanoo.
- Suomessa poimijoiden rekrytointi tapahtui ehkä kiinteämmin yritysten, rekrytointiyhteyshenkilöiden, Bangkokin lähetystön ja Thaimaankin lähetystön yhteyksien kautta.
Vuoden 2005 jälkeen thaimaalaispoimijoiden määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2006 viisumeita myönnettiin 500, ja kahden vuoden kuluttua määrä nousi jo lähelle 2000.
Miksi juuri Thaimaasta?
Thaimaa on noin 8000 kilometrin päässä Suomen marjamättäiltä, ja suurin osa poimijoista tulee tietystä Thaimaan osasta: Isanin maanviljelyalueelta.
- Poiminta rytmittyy varsin hyvin satokausien vaihteluun. Istutettu riisi kasvaa pelloissa, ja matka Suomeen on yksi mahdollisuus, Rantanen kertoo.
Raskaisiin töihin tottuneet maanviljelijät ovat ahkeria ja voimakkaita.
Poimijioita tuli Suomeen jonakin vuonna myös Vietnamista, mutta kokeilu loppui lyhyeen. Vuosi oli marjasadon osalta huono, ja vietnamilaisten rekrytointiyritysten toiminnassa oli epäselvyyksiä.
- Hanoin Suomen lähetystö päätti, ettei Vietnamista mielellään päästetä enää poimijoita Suomeen. Viisumin hakemista marjanpoimintaan ei tietenkään kielletty suoraan, mutta kerrottiin että asiat tutkitaan jatkossa hyvin tarkan seulan läpi.
Tämän jälkeen Vietamista ei ole tullut Rantasen tietojen mukaan metsämarjanpoimijoita Suomeen.
Rantasen mukaan yksi syy on aasialaisvaltioiden politiikka, joka on jo kauan halunnut edistää kausityötä.
- Rekrytointiyritykset saavat ihmisiä liikkeelle. Tämä on luonnehtinut Aasian työmarkkinoita aina 1980-luvulta alkaen.
Suomi ei ole ainoa maa, johon thaimaalaiset lähtevät kausityöhön. Rantanen ymmärsi thaimaalaisten kausityöntekijöiden määrän mittasuhteet, kun hän oli tekemässä tutkimushaastattelua Bangkokissa. Haastateltavaksi lupautunut paikallinen virkamies myöhäisti haastattelua, ja yhteisen ajan järjestyttyä syy virkamiehen kiireellisyydelle selvisi.
- Libyassa oli alkanut kansannousu, ja heidän oli saatava 20 000 thaimaalaista pois levottomuuksien alta, Rantanen kertoo.
Ennätysvuosi 2013
Tänä kesänä suomalaismetsissä on yhteensä ennätykselliset noin 4000 ulkomaalaista metsämarjanpoimijaa. Thaimaalaispoimijoiden määrä on kasvanut kahdeksassa vuodessa kolmikymmenkertaiseksi. Tänä vuonna kolme neljästä ulkomaalaispoimijasta tulee Suomeen Thaimaasta.
- Venäläisiä, ukrainalaisia ja valkovenäläisiä on kuitenkin edelleen noin tuhat, kertoo Rantanen.
Poimijoiden määrän kasvettua alalle on tullut myös uusia poimijoita kutsuvia suomalaisyrityksiä. Tällä hetkellä Suomessa on 17 ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita kutsuvaa yritystä tai elinkeinonharjoittajaa.