Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Puutarhan aarteet eivät tänä vuonna hallahuntua kaivanneet

Lämmin kesä ja lempeä syksy olivat huippuyhdistelmä. Viherpeukalot kiittävät.

Mikkelipuiston kelta-atsalea sekosi vuodenajoista. Se on varhaisen kevään kukkija, joka vetää nyt syyskuussa huikean uusintanäytöksen.
Mikkelipuiston kelta-atsalea sekosi vuodenajoista. Se on varhaisen kevään kukkija, joka vetää nyt syyskuussa huikean uusintanäytöksen. Kuva: Satu Haapanen / Yle
  • Satu Haapanen

- Kasvit viihtyivät kunhan vain vettä muisti antaa, naurahtaa Mikkelipuiston ylipuutarhuri Reeta Vaha.

- Kesäkukat kukkivat vielä täyttä päätä. Ensimmäiset yöpakkasethan tekevät tuhonsa yleensä jo syyskuun alkupuolella. Tänä vuonna niin ei käynyt.

Reeta Vaha sanoo, että kesäkukkia kannattaa lannoittaa niin pitkään kuin niissä vähänkään henki pihisee. Jos säätiedotus lupaa halloja, kasvit tuuditellaan yöksi harson alle tai siirretään sisätiloihin kylmimmiksi tunneiksi.

Lämpimistä ilmoista huolimatta perennoilla alkaa jo olla syksy. Siksi niitä ei enää pidä lannoittaa, vaan keskittyä varustamaan niitä talveen.

Syyslannoite puree vielä

Syyslannoitteelle paras aika on yleensä silloin, kun kasvi on vielä oikein hyvässä kasvussa. Tällaisena vuonna moni asia on toisin, niin syyslannoitekin. - Ei se vieläkään hukkaan mene, Reeta Vaha sanoo. - Syyslannoitus auttaa kasvia valmistautumaan talveen ja kehittämään ensi vuoden kukka-aiheita.

Kesän ja syksyn taite on tänä vuonna vähän epämääräinen, vuosi on ollut poikkeuksellinen. - Kaikki rajat ovat olleet häipyviä. Ensin kevättä odotettiin kuin kuuta nousevaa, sitten pamahtikin kesä päälle aivan vyörymällä ja jatkeeksi tuli tämmöinen syksy.

Jos puutarhassa on tyhjiä paikkoja, syksy on hyvää istutusaikaa lehtipensaille ja perennoille. Räntäsateiden tullessa istutusintoa kannattaa jarrutella, vaikka lapionterä vielä maahan painuisikin.

Pensaitten ja puiden isoja leikkauksia kannattaa vältellä. Kostea syksy saattaa tuoda puutarhan kasveihin tauteja, joilta vältyttäisiin, jos leikkaukset siirrettäisiin kevääseen.

Järjestä muumiojuhla!

Nurmikkokin pitää muistaa saatella talveen. Syyslannoitus on sille eduksi. Nurmikko kannattaa leikata mahdollisimman lyhyeksi, jotta pinnalle ei talveksi jäisi kuolevaa nurmikkoa.

Kaikkia lehtiä ei tarvitse haravoida. Koivunlehdet maatuvat nopeasti, jos ne silppuaa nurmen pinnalle ruohonleikkurilla. Vaahteranlehti on kuitenkin suuri ja napakka ja se muodostuu helposti matoksi nurmipinnalle. Vaahteranlehtipeitteen alta nurmikkopatja pilaantuu.

Reeta Vaha kehottaa suhtautumaan vakavasti muumiotautisiin omeniin. Kaikki muumioituneet omenat pitäisi kerätä puutarhasta pois. - Niitä ei pidä laittaa kompostiin, vaan haudata maahan tai polttaa, jotta ne eivät pilaisi tulevan vuoden satoa.

- Kannattaa vaikka naapuruston kanssa pitää yhteiset iltamat ja hävittää kaikki muumioituneet omenat, jotta sienitauti ei leijaile naapuripuutarhasta toiseen.