Koripallon kotimaisen kilpakauden avaustilaisuudessa on muutamana viime vuonna puhuttu Kaikkien aikojen liigakaudesta, mutta tänä vuonna superlatiivit oli jätetty puheista vähemmälle. Näin siitäkin huolimatta, että laji on ollut Susijengin EM-kisojen urotekojen johdosta kuumemmassa polttopisteessä kuin aikoihin. Lisäksi lajista innostuneilla katsojilla on mahdollisuus nähdä peräti 11 Sloveniassa jättiläisiä kaatanutta maajoukkuemiestä kotimaan liigakentillä.
Laji-ihmiset toivovat – ja odottavat – kädet ristissä, että EM-kisojen tuoma noste näkyisi automaattisesti liigan katsojaluvuissa. Pikavoiton varaan tulevaisuuttaan ei kannata laskea, sillä ihmisten houkuttelu puolapuiden keskelle pimeänä talvi-iltana on tunnetusti vaikeaa. Tämä siitä huolimatta, että laji voi hyvin ja peli on manner-Eurooppaankin verrattuna hyvätasoista.
Koripallon kannalta hyvä asia on, että urheilusta innostuneita ihmisiä yhä Suomesta löytyy, ja ennenkaikkea maan ykköslajin jääkiekon asema on katsojalukujen valossa laskussa. Jotta näitä ihmisiä saataisiin houkuteltua koripallon pariin, on tuotteeseen suhtauduttava vakavasti. Katsojan täytyy tuntea olevansa tervetullut asiakas, jonka tarpeet on otettu huomioon.
Pienimuotoiseen toimintaan tottuneissa seuroissa ei haluta, osata tai viitsitä myöntää, että pääsarjatasolla toimiminen tarkoittaa nykypäivänä ammattimaisuutta kaikilla osa-alueilla. Kyllä, seuroja on pakko pyörittää suurelta osin talkoohengessä, mutta rahantekomentaliteetti ei ole kaiken kauniin ja arvokkaan tappava syöpä, vaan oikein valjastettuna vankkureita korskeasti yli vuorten vetävä juhta. (huh, miten pömpöösi virke!) Mikäli katsojalta halutaan ovella periä rahaa, täytyy hänelle tarjota myös muutakin kuin istuin ja 40 minuuttia tehokasta peliaikaa.
Ymmärrettävistä syistä korisliigaseurojen markkinointikoneistoja ei voi verrata esimerkiksi jääkiekon liigaseurojen vastaaviin. Jotain uutta kannattaisi kuitenkin kokeilla. Esimerkiksi sosiaalisen median käyttö on ilmaista ja sen voimaa tuskin kukaan enää kiistää. Liigan katsojakeskiarvot kolmelta viime kaudelta (2010-2013) ovat 855, 942 ja 756, joten suurta nousukiitoa ei ole havaittavissa.
Vaikka EM-kisojen aikaan saattoi syntyä tunne, että vähintään miljoona suomalaista näki valon ja ymmärsi koripallon hienouden, täytyy muistaa, että esimerkiksi EM-kisojen jatkolohkon huippuottelua Suomen ja Espanjan välillä katsoi tv:n äärellä vain keskimäärin 192 000 katsojaa. Tämä on liki 10 000 katsojaa vähemmän kuin torstai-iltaisella Poliisi-tv:llä. Toki media ampui kovilla läpi kisojen ja komeat voitot saivat ansaitsemaansa palstatilaa.
Kiistämätöntä kuitenkin on, että Susijengi toi uusia ihmisiä lajin pariin. Kisojen aikaan kuului monelta yllättävältäkin taholta, että: ”En ole koskaan koripallosta välittänyt, mutta kyllä eilen illalla innostuin! Aion ottaa lajin ehdottomasti seurantaan.” Juuri näitä ihmisiä täytyy yrittää houkutella halleihin. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kovenee jatkuvasti vaihtoehtojen lisääntyessä, mutta koripallolla on nyt tilaisuus. Kenties se kaikkien aikojen tilaisuus.