Lähihoitajien työssa ja ammatinkuvassa meneillään oleva muutos on suurin vuosikymmeniin. Jos vanhuksia hoidetaan yhä useammin kotonaan, pitää lähihoitajan hallita niin uusin hoivateknologia kuin talonmiehen taitoja.
Koulutuksen uudistaminen onkin jo alkanut eri oppilaitoksissa.
– Meillä aloitetaan keväällä opetussuunnitelman teko. Syksyllä Juvalla alkaa koulutus, jossa otetaan nykyistä enemmän huomioon kotihoitoon liittyviä asioita, esimerkiksi kodin tekniikkaan liittyen, sanoo koulutuspäällikkö Kirsi Pokkinen Etelä-Savon ammattiopistosta Esedusta.
Niin kauan kuin valtakunnalliset linjaukset ovat kesken, on moni muukin kysymys avoinna. Esimerkiksi lähihoitajan tutkinnon laajuus voidaan tulevaisuudessa joutua miettimään uusiksi.
– Nykyinenkin opetussuunnitelma antaa tilaa uudistuksille, mutta odotamme lisää valtakunnallisia linjauksia, toteaa Pokkinen.
Työn määrä hoiva-alalla ei ole vähenemässä, vaikka laitospaikkoja karsittaisiin. Yhä useampi hoitaja tosin työskentelee tulevaisuudessa yrittäjänä tai yksityisessä palveluyrityksessä.
SuPer: Millainen vanhus, sellainen hoito
Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa, että monet kunnat ovat jo vähentäneet laitospaikkoja vuosien varrella. Paavolan mielestä tavoite 300 miljoonan euron säästöistä laitospaikoista ei lyhyellä aikajänteellä voi onnistua.
Mikäli vanhuksia hoidetaan yhä useammin kotona, lähihoitajakoulutuksen syventävien opintojen sisältöjen muokkaaminen on yksi mahdollisuus parantaa lähihoitajan ammattitaitoa.
– Muutos ei tule kylttiä vaihtamalla. Pienemmällä koulutusmäärällä ei ainakaan pärjätä, jos valtaosa hoitajista on jatkossa avopalveluissa töissä. Vaikka hyvinvointiteknologiaa lisättäisiin, perustyö ei katoa mihinkään, toteaa Paavola.
Miehet tulossa alalle
Hoivateknologian lisääntyminen lähihoitajan työssä voi myös osaltaan lisätä alan kiinnostavuutta.
Tällä hetkellä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenistä noin 5,5 prosenttia on miehiä, mikä on kaksinkertainen määrä kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Teollisuuden työpaikkojen väheneminen ja räätälöity työvoimakoulutus voivat lähivuosina vauhdittaa miesten tuloa alalle.
– Koulutukseen haketuvista miesten osuus on pysynyt tasaisena viime vuosina meillä, kertoo Kirsi Pokkinen Esedusta.
Mikkeliläinen Ilkka Rautavirta aikoi alunperin ensihoitajaksi, mutta harjoittelu vanhainkodissa muutti suunnitelmat. Entinen LVI-asentaja haluaa tehdä töitä ihmisten parissa.
– Ei oikein tuntunut löytyvän kipinää siihen työntekoon muualla. Kuitenkin vanhuksia on yhä enemmän kotona, jotka tarvitsevat apua, Rautavirta perustelee valintaansa.