Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Tutkimus paljastaa uutta tietoa sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteydestä

Unitutkija Markku Partisen mukaan uuden tutkimuksen tulokset ovat tieteellisesti erittäin merkittäviä, joskin rajallisia. Ne vahvistavat käsitystä, että narkolepsia on autoimmuunisairaus.

Pandemrix -rokotepurkki.
Pandemrix-rokote (oik.). Sikainfluenssarokotteen takia narkolepsiaan sairastuneille maksetaan vuosien saatossa yhteensä 100 miljoonaa euroa haittakorvauksia. Kuva: Boris Roessler / EPA
  • Annette Blencowe

Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteydestä on saatu merkittävää uutta tietoa. Uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa on onnistuttu ensimmäistä kertaa selvittämään, miksi rokote on voinut aiheuttaa joillekin ihmisille narkolepsian puhkeamisen.

Suomalaisen unitutkijan ja neurologin Markku Partisen mukaan The Science Translational Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen löydökset ovat tieteellisesti erittäin merkittäviä. Ne vahvistavat käsitystä, että narkolepsia on autoimmuunisairaus. Partinen kuitenkin korostaa, että tulokset ovat rajallisia ja tutkimus avaa useita uusia kysymyksiä.

Yhdysvaltalaisessa Stanfordin yliopistossa toiminut tutkimusryhmä löysi Pandemrix-rokotteesta valkuaisainepätkiä, jotka jäljittelevät ihmisen aivoissa luontaisesti esiintyvän hypokretiinin rakennetta. Elimistön alkaessa puolustautua "hyökkääjää" eli valkuaisainepätkiä vastaan, elimistö ei ehkä tunnistakaan, onko kyseessä elimistön oma antigeeni ja voi alkaa vahingossa tuhota myös omia hypokretiinisolujaan.

– Suomalaisissa THL:n tutkimuksissa on saatu jo aiemmin havaintoja, joita tämä tutkimus tukee. Nyt julkaistun tutkimuksen kaltaisia ei ole kuitenkaan aiemmin osoitettu, Partinen selittää.

Partinen kuitenkin huomauttaa, että narkolepsia voi puhjeta monesta muustakin syystä, eikä tämä tutkimus selitä sitä, miksi niin moni suomalainen sairastui narkolepsiaan Pandemrix-rokotuksen jälkeen.

Hän korostaa, että tutkimuksessa löydetty mekanismi ei näyttäisi vaikuttavan narkolepsian puhkeamiseen, jos ihmisellä ei ole siihen geneettistä alttiutta.

Myös Suomessa tutkitaan narkolepsiaa

Tutkimukseen osallistui yhdeksän Irlannissa Pandemrix-rokotteen seurauksena narkolepsiaan sairastunutta potilasta. Lisäksi mukana oli myös verrokkeja muun muassa Italiasta.

Partisen mukaan samaa aihetta tutkitaan jatkuvasti myös Suomessa ainakin THL:n laboratoriossa sekä Helsingin ja Turun yliopistoissa. Suomessa on käytetty kuitenkin eri lähestymistapaa kuin Stanfordissa.

– Tulokset täytyy vielä replikoida Suomessa, jolloin olemme viisaampia, Partinen sanoo.

Tulokset saattavat mahdollistaa täsmähoidon tulevaisuudessa

Partisen mukaan Pandemrixissa käytetyn tehosteaineen eli adjuvantin osuus on edelleen hieman epäselvä. Narkolepsian puhkeaminen vaikuttaisi tutkimuksen perusteella liittyvän ennemminkin rokotteen viruskomponenttiin, kuten Suomessakin on jo aiemmin todettu.

– Ilmeisesti sillä adjuvantilla on joku rooli, koska se on voimistanut immuunivastetta, mutta tässä tutkimuksessa tutkijat eivät voi ottaa siihen tarkkaa kantaa, Partinen selittää.

Partinen ei halua olla liian optimistinen tutkimustulosten suhteen. Hänen mukaansa narkolepsiaan sairastuneille ei ole luvassa uusia lääkkeitä kovinkaan nopeasti.

– Tämä herättää uusia kysymyksiä ja saattaa antaa tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia diagnostiikkaan. Jatkotutkimukset voivat johtaa siihen, että lääketeollisuus kehittää tulevaisuudessa jonkinlaisia immunologisia hoitomenetelmiä, jotka ovat hyvin tarkkoja. Mutta mitään uutta lääkettä ei varmaan ole tulossa moniin vuosiin, Partinen toppuuttelee.

Partisen mukaan tarvitaan vielä paljon lisätutkimuksia.