1980-luvun tyyli jakaa mielipiteet, mutta vesisängyn lotinan ja olkatoppausten takaa löytyy suomalaisten suosikkivuosikymmen. Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä suurin joukko eli lähes joka kolmas vastaaja ilmoitti, että 80-luvulla elämä on ollut Suomessa parhaimmillaan.
Vastaajien mielestä elämänlaatu parani 80-luvulla reippaasti, sillä 70-luvun nosti kyselyssä kärkeen vain runsas kymmenes vastaajista.
1980-luvun suosiota selittänee se, että useat väestöryhmät löytävät aikakaudesta hyvää. 80-luku oli hyvinvointivaltion kulta-aikaa. Esimerkiksi lapsilisiä, työttömyyskorvausta ja eläkkeitä korotettiin ja työaikaa lyhennettiin. Myös talouskasvu oli tasaista, ja Suomessa vallitsi jopa täystyöllisyys. Väki vaurastui ja kulutti.
1980-luvun kultakausi tyssäsi syvään lamaan 90-luvulla, joka oli kyselyssä epäsuosittu vuosikymmen. Elämän 90-luvulla nosti parhaaksi vain joka kymmenes vastaaja.
"Huonon maun aikakausi"
Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman Helsingin yliopistosta arvioi, että 80-luvun suosio kertoo myös turvallisuuden kaipuusta ja haikailusta Euroopan unionin jäsenyyttä edeltäneeseen markka-Suomeen.
Kulttuurin ja arjen historiasta kirjoittanut Häggman vierastaa kuitenkin 80-luvun suosiota, sillä hänestä kyseessä oli huonon maun aikakausi. Häggmanin mielestä aikaa kuvaavat osuvasti muodissa olleet muhkeat olkatoppaukset, joilla varusteltujen pankkiirien tärkeily on syöpynyt hänen mieleensä.
Öykkärimäinen meno.
Kai Häggman
- Ne ovat hyvä 80-luvun symboli. Öykkärimäinen meno, hän pamauttaa.
Häggman ihmettelee myös 90-luvun huonoa sijoitusta, koska vuosikymmenen alun lama ei kestänyt kauaa. Suomi liittyi Euroopan yhteisöön, ja vuosikymmenen loppupuolisko oli Nokian hurjaa nousua.
- 90-luku oli oikeasti tekemisen aikaa, 80-luku oli suuria puheita.
2000-luku toiseksi suosituin
Epävarmoina aikoina nostalgian suosio usein nousee, ja Häggman uskoo, että nostalgia selittää myös 80-luvun suosiota.
Kyselyn tulosta ei voi kuitenkaan panna vain ajan kultaamien muistojen piikkiin. 80-lukua piti kyselyssä parhaana vuosikymmenenä esimerkiksi joka kuudes 90-luvulla syntyneistä.
- Ikä näkyy näissä vastauksissa vähemmän kuin voisi ehkä kuvitella, sanoo tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.
80-luvun jälkeen kakkossijalle nousi 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen, jota pitää kyselyn perusteella Suomen parhaana vuosikymmenenä runsas viidennes kansasta.
- 2000-luvun puolivälissä, kymmenen vuotta sitten oli sellainen tilanne, että kun suurin piirtein kävelit lähelle yrityksen ovea, sieltä revittiin töihin, muistelee tutkimuspäällikkö Rahkonen.
Historioitsija nostaisi 60-luvun kärkeen
Myös nykyinen vuosikymmen ja 70-luku ovat vielä monen mielestä olleet hyvää aikaa, mutta aiemmat vuosikymmenet ovat kyselyn perusteella jääneet jo enemmän tai vähemmän unholaan.
1960-lukua piti parhaana enää viisi prosenttia vastaajista, mutta dosentti Häggman nostaisi sen lähihistorian merkittävimmäksi vuosikymmeneksi ohi 80-luvun.
Perustelu on, että 60-luvulla talouskasvu oli 80-luvun kaltaista, hyvinvointivaltion laajentaminen alkoi toden teolla, kulttuurissa luotiin uutta, suomalaiset vapautuivat ja kansainvälistyivät enemmän kuin 80-luvulla. Esimerkiksi matkat ulkomaille lisääntyivät selvästi.
- Tavalliset suomalaiset näkivät silloin maailmaa ensimmäisen kerran, Häggman sanoo.
- Aika oli henkisessä mielessä raikkaampi. 1960-70-luvut olivat länsimaissa estetiikan, hienon musiikin ja kirjallisuuden aikaa. 80-luku oli onnetonta, hän sivaltaa.
Taloustutkimuksen tekemään puhelinkyselyyn vastasi joulukuussa runsas tuhat suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kirjalliset lähteet: Häggman, Kai et al. Suomalaisen arjen suuri tarina. Meinander, Henrik. Tasavallan tiellä. Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle.