Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Tutkimus: Maitohappobakteerit vähentävät koliikkivauvojen itkua

Uusista tutkimustuloksista huolimatta koliikki-itkun tarkkaa syytä ei vielä tiedetä. Jopa viidesosa imeväisistä kärsii koliikki-itkusta.

Vauva itkee vuoteessa
Kuva: YLE / Antti Eintola
  • Esa Töykkälä

Turun yliopiston väitöstutkimuksen mukaan probioottien eli maitohappobakteerien käyttö ensimmäisten elinkuukausien aikana vähentää koliikkivauvojen päivittäistä itkun määrää.

Tutkimuksessa satunnaistettiin 30 alle kuuden viikon ikäistä koliikkivauvaa antamalla heille joko Lactobacillus rhamnosus GG -probioottia tai lumelääkettä kuukauden ajan. Maitohappobakteereja saaneiden vauvojen vanhemmat raportoivat vauvojensa päivittäisen itkun määrän vähentyneen selvästi lumelääkeryhmää enemmän.

– Tutkimuslöydökset ovat vasta alustavia. Tutkimukseni kuitenkin osoitti ensimmäisen kerran juuri tämän maitohappobakteerikannan vähentävän koliikki-itkua. Toistaiseksi on kuitenkin liian aikaista suositella maitohappobakteerien rutiininomaista käyttöä koliikin hoidoksi, lastentautiopista väittelevä Anna Pärtty sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Koliikki-itkun tarkka syytä ei vielä tiedetä

Jopa viidesosa imeväisistä kärsii koliikki-itkusta. Koliikki-itkun tarkka syy on kuitenkin yhä tuntematon. Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös suolistomikrobiston koostumuksen yhteyttä imeväisten itkuisuuteen ja koliikkiin. Suoliston matalan laktobasillien ja bifidobakteerien määrän havaittiin olevan yhteydessä lisääntyneeseen itkuisuuteen.

- Tutkimuksessa probioottien ja prebioottien vaikutus suolistomikrobiston koostumukseen oli kuitenkin melko vähäinen. Näin ollen probioottien tarkka vaikutusmekanismi koliikki-itkuun on yhä tuntematon, Pärtty sanoo.

Vaikutusta myös keskoslasten itkuisuuteen

Pärtyn väitöskirjassa osoitetaan myös, että 19 prosentilla keskoslapsista, jotka olivat saaneet probioottia tai prebioottia kahden ensimmäisen elinkuukauden aikana, esiintyi koliikki-itkua. Lumelääkettä saaneessa ryhmässä luku oli 47 prosenttia.

Keskostutkimuksessa oli mukana 94 raskausviikoilla 32–36 syntynyttä keskoslasta. Lapsia seurattiin yhden vuoden ikään asti.

- Täysiaikaisena syntyneisiin verrattuna keskosena syntyneiden lasten suolistomikrobiston koostumus poikkeaa muun muassa vähäisemmän rintaruokinnan, antibioottihoitojen ja sairaalaympäristön vuoksi. Näin ollen pro- ja prebiootit saattavat tarjota tulevaisuudessa myös keskosilla turvallisen ehkäisykeinon imeväisen itkuisuuteen, Pärtty sanoo.