Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lumelääkkeet saavat aikaan mitattavissa olevia muutoksia aivoissa.
Plasebolla eli lumelääkityksellä tarkoitetaan sellaista hoitotoimenpidettä tai lääkeainetta, jolla ei ole tunnettuja kemiallisia vaikutuksia.
Lumehoitoihin perehtyneen Turun yilopiston psykiatrian klinikan professorin Hasse Karlssonin mukaan uudet tutkimukset muuttavat radikaalisti käsitystä plasebosta.
– Muun muassa sellaisten potilaiden, jotka saavat kipuoireisiinsa kivunlievitystä plasebopillereistä, niin heidän aivoissaaan aktivoituvat aivojen omat opioidijärjestelmät eli kivunlievityssysteemit, Karlsson selittää.
Parhaiten lumehoidon vaikutukset tunnetaan kivun, masennuksen ja Parkinsonin taudin yhteydessä.
Plasebovaikutus syntyy useista tekijöistä
Helsingin Messukeskuksessa Lääkäripäivillä tänään perjantaina puhunut Karlsson korostaa, että pillereiden lisäksi plasebovaikutus syntyy myös muista tekijöistä.
– Kaikkiin hoitoihin liittyvä potilaan odotus siitä, että hän saa avun, käynnistää plasebomekanismin. Oli kysymys sitten kalkkitabletista, leikkaustoimenpiteestä, jonkun muun lääkkeen saamisesta tai fysikaalisesta hoitomuodosta, Karlsson listaa.
Plasebo tuo lisäarvoa muun hoidon päälle
Oikeita lääkkeitä plasebovaikutus ei korvaa. Karlssonin mukaan plasebo tuo lisäarvoa muun hoidon päälle.
Hänen mielestään lääkärikoulutuksessa pitäisi paneutua nykyistä enemmän potilaan ja lääkärin väliseen hoitosuhteeseen ja sen hyödyntämiseen.
– Tiedetään, että hyvä hoitosuhde ikään kuin käynnistää näitä plasebomekanismeja. Huono hoitosuhde, se että potilas pelkää ja kokee olonsa turvattomaksi, taas käynnistää negatiivisia plasebovaikutuksia.