Etelä-Amerikan maat valmistautuvat aloittamaan ennätyksellisen soijasatonsa korjaamisen näinä päivinä. Maanosassa vallitsee valtava soijabuumi, joka on suurin yksittäinen alueen maiden talouksia vahvistava tekijä.
Soijaa menee niin paljon kaupaksi kuin maanviljelijät ehtivät kasvattaa. Sadon lisääminen ei ole ongelma, koska viljelymaata on paljon. Pullonkaulana on se, kuinka miljoonat soijatonnit saadaan kuoppaisia teitä myöten sisämaasta satamiin.
Ylivoimaisesti suurin ostaja on Kiina, joka tarvitsee soijaa lihakarjansa lihottamiseen, koska kiinalaiset ovat alkaneet syödä yhä enemmän lihaa. Kiinalaiset puhuvat soijapavuista "kultaisina jyvinä". He kuluttavat soijaa loputtoman määrän myös kaikenlaisiin ihmisille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin tofusta soijakastikkeeseen ja lihan korvikkeisiin.
Soijabuumi näkyy Etelä-Amerikassa. Se on muuttanut aikaisemmin pihvikarjastaan kuuluisan Argentiinan pampan vihreäksi soijamereksi. Karja on pantu syöttökarsinoihin ja tilalle on istutettu soijaa.
Soijan hinta on nyt maailmanmarkkinoilla yli kolminkertainen maissiin nähden, minkä vuoksi maanviljelijät ovat siirtyneet joukoittain soijan tuotantoon Brasiliassa, Argentiinassa ja Paraguayssa sekä Uruguayssa.
Soijarekat ruuhkauttavat tiet Brasiliassa
Brasilian sisämaassa oleva Mato Grosso, joka on kaksi kertaa Saksan kokoinen osavaltio, tuottaa kolmanneksen Brasilian soijasadosta. Matkaa Atlantin satamakaupunkeihin on 1 000 kilometriä. Soijatonnin kuljettaminen rannikolle maksaa neljä kertaa enemmän kuin sama matka Yhdysvalloissa teiden hitauden ja kehnouden takia.
Vaikea ongelma on myös satamiin johtavien teiden tukkeutuminen. Esimerkiksi viime korjuukaudella Sao Paulon satamakaupungin Santosin teille muodostui 50 kilometrin pituisia soijarekkajonoja. Myös muihin Atlantin satamiin johtavilla teillä muodostuu korjuuaikana jopa viikkokausien rekkajonot eikä tästä vuodesta odoteta juuri parempaa, vaikka teiden korjauksiin on ryhdytty.
Brasiliasta tuli viime vuonna maailman suurin soijan viejä maailmanmarkkinoilla, kun se ohitti Yhdysvallat. Koko maailman soijanvienti on noin 100 miljoonaa tonnia, josta Brasilia vie tänä vuonna lähes puolet eli noin 44 miljoonaa.
Brasilia korjaa satoja kilometrejä tieverkkojaan ja valjastaa Amazon-joen yhä paremmin soijankuljetuksiin. Jokikuljetukset ovat ylivoimaisesti tehokkaimpia, koska proomusaattue voi helposti kuljettaa 40 000 tonnia soijaa eli saman lastin kuin tuhat rekkaa.
Suuret soijayhtiöt teettävät parhaillaan kahden miljardin euron korjaustöitä Amazonin ja sen sivujokien satamissa. Kun työt valmistuvat vuoteen 2017 mennessä, Amazonista ja sen sivujoista tulee Brasilian suurin vientireitti soijalle ja maissille. Soijaproomut ajavat Belémin satamaan Amazon-joen suulle Atlantin rannikolla, josta soija lastataan laivoihin.
Soijayhtiöiden edustajat uskovat, että kuljetusongelma helpottuu Panaman kanavan laajennustöiden valmistuttua ehkä vuoden 2015 aikana. Sen jälkeen huomattavasti isommat, niin sanotut New Panamax- tai post-Panamax -alukset, pääsevät soijalasteineen Panaman kanavan läpi Tyynellemerelle ja aasialaisiin satamiin. Nykyisellään kanavasta mahtuvat läpi 33 metriä leveät alukset, mutta laajennuksen jälkeen 55-metriset.
Markku Saksa