Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Viittomakielinen Jarkko taitaa kielet ja kamppailulajit

Kuurojen vapaaottelun maailmanmestari Jarkko Keränen matkustelee ympäri maailmaa ja opiskelee Jyväskylän yliopistossa. Monikielistä nuorta miestä joskus harmittaa viittomakielisiin kohdistuvat ennakkoluulot.

Jarkko Keränen
  • Titta Puurunen
  • Viivi Salminen

Oululainen Jarkko Keränen kiinnostui itsepuolustuslajeista olleessaan 14-vuotias. Hän aloitti karatesta, siirtyi judon sekä jujutsun kautta lukkopainiin ja vapaaotteluun. Menestystäkin 27-vuotiaalle nuorelle miehelle on jo ehtinyt tulla. 

Keränen on kerännyt SM-mitaleja ykköslajissaan, lukkopainissa. Viime vuonna hän voitti kuurojen maailmanmestaruuden vapaaottelussa Japanissa. Hän on siis kisannut sekä kuurojen että kuulevien kilpailuissa. Kisoissa tuomari viestii elein ja kosketuksin. 

Keräsen mukaan kuuroudesta saattaa olla hänelle kilpailuissa hyötyä.

– Voi olla, että pystyn keskittymään paremmin. Kun yleisö huutaa ja kannustaa, se ei häiritse minua ollenkaan.

Viittomakieliset ovat hyvin visuaalisia ja  havainnoivat tilaa tarkasti.

– Pystyn käyttämään sitä painitekniikassa hyväkseni.

Kerästä kiehtoo kamppailulajien haastavuus ja fyysisyys. Hän myös pitää siitä, että on itse vastuussa kaikesta – sekä voitoista että tappioista.

– Urheilu muutenkin merkitsee minulla todella paljon. Se antaa minulle energiaa ja jaksan paremmin. Pärjään arjessa sitä kautta tehokkaammin.

Kännykät ja sähköpostit helpottavat viestintää

Monikielinen Keränen opiskelee Jyväskylän yliopistossa neljättä vuotta. Suomalaisen viittomakielen opinnot ovat jo maisterivaiheessa. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa erityisesi kielentutkimus.

Jyväskylän yliopisto on maamme yliopistoista ainoa, jossa toimii viittomakielinen akateeminen yhteisö, eikä viittomakielisen opiskelu juurikaan eroa kuulevien opiskelusta.

– Kaikki on ollut tosi sujuvaa, koska meillä on ollut täällä huipputason tulkit paikalla, jotka viittovat. Seuraan luennoilla tulkkeja, hän kertoo.

Keräsellä on kaksi äidinkieltä, suomen kieli ja viittomakieli. Lisäksi hän osaa viittoa muutamia vieraita kieliä. Ei viittovien kanssa Keränen lukee lyhyitä lauseita huulilta, eleitä ja ilmeitä myös hyödyntäen.

Jos ymmärtäminen on vaikeaa, otetaan esiin kynä ja paperi tai kännykkä. Tekstiviestien, sähköpostin ja muun muassa Facebookin tulo ovatkin helpottaneet viime vuosina viestintää huomattavasti. Vain kerran Kiinassa Keränen jäi ilman ruokaa, kun ravintolassa häntä ei ymmärretty.

– Ruokalista oli täysin kiinaksi, eikä kukaan paikalla osannut viittomakieltä. En tiennyt yhtään mitä tilaan. Päätin, etten tilaa mitään ja poistuin paikalta.

Tulevaisuus täyttyy matkustelusta

Tähän mennessä Keränen ei ole törmännyt ongelmiin, ihmiset ovat enemmänkin kiinnostuneita viittomakielestä. Ainoa asia, mikä Kerästä harmittaa, ovat ihmisten ennakkoluulot. Esimerkiksi työpaikkaa hakiessa törmää usein voimakkaisiin ennakkokäsityksiin ja joutuu selittelemään pärjäämistään.

Ensi kuussa tutkijan ammatista haaveileva nuori mies on lähdössä Brasiliaan yliopistoon työharjoitteluun. Jarkko myös nauttii matkustelusta. Tulevaisuuteen hän suhtautuu odottavin mielin ja tahtoo kerätä mahdollisimman paljon kokemuksia opiskelun, urheilun ja reissaamisen kautta.

– Minulla on tässä monta polkua yhtä aikaa menossa. Niistä kaikista muodostuu tulevaisuuteni.