Italian Alpeilla sijaitsevan Presenan jäätikön sulaminen paljastaa yhä enemmän ensimmäisessä maailmansodassa kadonneiden sotilaiden ruumiita, sotakalustoa ja sotilaiden henkilökohtaisia esineitä.
Löytöjen joukossa on Marialle osoitettu mutta lähettämättä jäänyt rakkauskirje.
Peion kylä oli yksi Itävalta-Unkarin keisarikunnan korkeimmalla sijainneista vuoristokylistä. Sen lähistöllä, miltei kahden kilometrin korkeudella merenpinnasta, alkoi toukokuussa 1915 valkeaksi sodaksi kutsuttu nelivuotinen asemasota.
Paikka vaati niin italialaisilta kuin itävaltalaisilta uusi keinoja: joukot ja varusteet kuljetettiin taistelukentälle tilapäisellä kaapeliradalla, ja taisteluhaudat kaivettiin jäähän. Sodan jälkeen taistelun jäljet jäätyivät Alpeille, ja sinne jäi myös tuhansia kaatuneita.
Ilmaston lämpeneminen alkoi parikymmentä vuotta sitten tuoda valkoisen sodan jäänteitä uudelleen esille. Sulavasta jäästä on paljastunut hämmästyttävän hyvin säilyneitä sotamuistoja. Niiden joukossa on muun muassa Marialle osoitettu mutta lähettämättä jäänyt rakkauskirje, itävaltalaisen sotilaan päiväkirjaansa runoilema oodi täille ja piirros nukkuvasta naisesta, tšekinkielisen omistustekstin mukaan hylätystä vaimosta.
Veli veljeä vastaan
Jäätiköt ovat luovuttaneet viime vuosikymmeninä jo yli 80 sodan uhria. Useimmat ovat pakkasen muumioimia ja edelleen univormuissaan. Vaikka useimmista vainajista on saatavissa DNA-näyte, siitä on harvoin ollut apua heidän nimeämisessään, sillä tutkijoilla ei ole ketään, joiden perimään kaatuneiden DNA:ta voisi verrata.
Viime syksynä löytyi kaksi itävaltalaista nuorukaista. 17–18-vuotiaat pojat olivat kuolleet päähän ammutuista luodeista. Heidät oli alkujaan haudattu Presenan jäätikön halkeamaan. Yksi aiemmista löydöistä olivat kolme miestä, joiden muumiot löytyivät roikkumassa pää alaspäin jääseinämässä. Heidän taskuissaan olleista sidetarpeista heidät on päätelty alueelta paarinkantajiksi värvätyiksi siviileiksi. Nyt kaikki viisi lepäävät nimettöminä San Roccon hautausmaalla.
Valkoiselle sodalle tyypillistä oli, että molemmat armeijat värväsivät joukkoihinsa Alpeilla liikkumiseen tottuneita paikallisia miehiä. Niinpä he olivat usein tuttuja keskenään, ja joskus kävi niin, että saman perheen miehet taistelivat vastakkaisilla puolilla. Valkoiseen sotaan perehtyneen tutkijan Franco Nicolisin mukaan alueella kerrotaan paljon tarinoita, joissa miehet kuulivat rintaman toiselta puolen veljensä tai serkkunsa äänen.
Pahin vihollinen molemmille armeijoilla olivat kuitenkin jopa 30 asteeseen kiristynyt pakkanen ja "valkoinen kuolema" eli lumivyöryt. Talvi tappoi enemmän miehiä kuin taistelut.
Valkoisen sodan löydöistä ja jatkuvista tutkimuksista kertovat muun muassa Motherboard-verkkosivu ja brittilehti The Telegraph.