Pietarsaaressa kielikylpykoulu on 340 oppilaallaan kaupungin suurin koulu. Kaikki halukkaat eivät mahdukaan mukaan. Kaupungissa vähemmistönä oleville suomenkielisille näyttää löytyvän paikkoja, mutta ruotsinkielisten suomi-kylpyyn on ollut enemmän hakijoita kuin paikkoja, sanoo erityislastentarhanopettaja Christel Sandell.
Lapset käyvät alakoulun samassa koulussa ja jatkavat yläkoulua äidinkielensä mukaisessa opinahjossa, mutta käyvät yhä kielikylpykoulua.
Kielikylpyopetusta on annettu Pietarsaaressa jo yli 20 vuotta. Tutkimustieto on yli vuosikymmenen takaa, mutta henkilökunta on tyytyväinen tuloksiin. Lapset ovat peruskoulun jälkeen voineet valita, kummalla kielellä lähtevät jatkokoulutukseen. Tavoite on siis täyttynyt:
Tavoitteena on, että kaikista oppilaista tulisi toiminnallisesti kaksikielisiä. Että he oppisivat toista kotimaista, mutta myös arvostaisivat omaa äidinkieltään
Erityisopettaja Mira Tallgård
– Tavoitteena on, että kaikista oppilaista tulisi toiminnallisesti kaksikielisiä. Että he oppisivat toista kotimaista, mutta myös arvostaisivat omaa äidinkieltään, määrittelee erityisopettaja Mira Tallgård.
Tallgård on mukana myös opetushallituksen ryhmässä, joka miettii vuonna 2016 tulevan opetussuunnitelman vaikutusta kielikylpyyn. Nykyään kielikylpyä ei ole varsinaisesti määritelty, mutta nyt laaditaan kriteerit, joilla erotellaan kielikylpyopetus muusta vieraskielisestä opetuksesta.
Vanhempia huolettaa oma kielitaito
Suomessa tarjottava kielikylpy on varhaista ja täydellistä. Varhaista se on, koska se alkaa ennen kouluikää. Täydelliseksi sen tekee se, että hoitajat puhuvat alusta asti ainoastaan kielikylpykieltä.
Erityisopettaja Mira Tallgård sanoo, että kielikylpy sopii kaikille, joille peruskoulu ylipäänsä sopii - joukossa on myös keskittymis- ja lukivaikeuksista kärsiviä oppilaita. Kielikylpyvaihtoehtoa lapsilleen pohtivia vanhempia mietittyttävät vuodesta toiseen samat asiat:
– Yleisin on se, ettei vanhempi osaa kylpykieltä ja pohtii, miten läksyjen kanssa auttaminen sujuu. Entä miten lapseen vaikuttaa se, ettei lapsi voi ilmaista itseään omalla äidinkielellään. Ja huoli äidinkielen kehityksestä nousee esiin joka kerta.
Kotona kodin kielellä
Tallgård vakuuttaa, että omaa äidinkieltä pidetään myös yllä. Opetusta on sekä äidinkielessä että äidinkielellä. Alkuvaiheessa äidinkielen kehitys saattaa hieman laahata, kun lähes kaikki opetus on kielikylpykielellä. Monet tutkimukset ovat Tallgårdin mukaan kuitenkin osoittaneet, että lapset kurovat eron kiinni ja ehkä menevät jopa edelle tavallista koulua käyvistä.
Iltasadut ovat tosi tärkeitä, samoin ihan arkikeskustelu omalla äidinkielellä
Erityisopettaja Mira Tallgård kielikylpykoululaisen äidinkielen tukemisesta
Kylpykieltä ei myöskään viedä kotiin, vaan siellä eletään normaalisti ja tuetaan äidinkieltä.
– Iltasadut ovat tosi tärkeitä, samoin ihan arkikeskustelu omalla äidinkielellä.
Vanhempien ei siis tarvitse osata kielikylpykieltä, vaikka laittaa lapsensa kielikylpyyn, lohduttaa Tallberg.