Testaa, tunnetko ajankohtaiset muuttolinnut
Laulujoutsen
Sångsvan, Cygnus cygnus, Whooper Swan
Maamme kansallislintu laulujoutsen kuuluu sorsien heimoon ja sorsalintujen lahkoon. Sen pituus on 145–160 cm ja siipien kärkiväli 218–243 cm. Laulujoutsen painaa 7–10 kilogrammaa, mutta koiras on keskimäärin kookkaampi.
Laulujoutsenen höyhenpuku on valkoinen ja sen keltainen nokka on kärjestään musta. Linnun kaula on hyvin pitkä.
Kansallislintumme hävisi viime vuosisadan alussa lähestulkoon sukupuuttoon muun muassa metsästyksen takia.
Laulujoutsenet valitsevat puolison 2–3-vuotiaana ja pariside on yleensä elinikäinen. Pesinnän linnut aloittavat neljävuotiaina. Vanhemmat palaavat yleensä samalle järvelle pesimään. Poikaset viettävät ensimmäisen talven vanhempiensa kanssa ja itsenäistyvät kevätmuuton jälkeen, joka alkaa nykyään jo helmikuussa.
Suomen pesimäkanta lienee tällä hetkellä 5 000–7 000 paria
Kansallislintumme muuttaa syys–joulukuussa Skandinavian eteläosiin ja Pohjanmeren ympäristöön. Joinakin vuosina muutto jatkuu jopa tammikuulle. Leutoina talvina pieni osa laulujoutsenista talvehtii Suomessa.
Kiuru
Sånglärka, Alauda arvensis, Skylark
Kiuru kuuluu kiurujen heimoon ja varpuslintujen lahkoon. Linnun pituus on 18–20 cm ja sen siipien kärkiväli on 35 cm. Kiuru painaa 40 grammaa. Koiras on hieman naarasta kookkaampi. Kiurun tunnistaa sen päälaella olevasta töyhdöstä, joka nousee pystyyn, kun lintu vaikkapa hermostuu. Kiurun pyrstö on pitkähkö ja sen reunasulat ovat valkoiset, siivet ovat leveät. Rinnassa ja selässä kiurulla on selviä viiruja.
Laji on varhaisimpia muuttolintujamme. Se saapuu Suomeen jo maaliskuun tienoilla ja pesii heinäpelloilla, laitumilla, avosoilla ja niityillä. Kiuru rakentaa heinillä suojatun pesänsä maahan, yleensä ojanpenkalle tai mättääseen. Molemmat vanhemmat huolehtivat poikasista vielä pari viikkoa sen jälkeen, kun ne ovat jättäneet pesän lentokyvyttöminä.
Maamme nykyinen kiurukantamme on vähintään 350 000–400 000 paria.
Syys-lokakuun aikana kiurut muuttavat Keski- ja Etelä-Eurooppaan.
Töyhtöhyyppä
Tofsvipa, Vanellus vanellus, Lapwing
Töyhtöhyyppä kuuluu kurmitsojen heimoon ja rantalintujen lahkoon. Sen pituus on 28–31 cm ja siipien kärkiväli on 67–72 cm. Töyhtöhyyppä painaa 200–300 grammaa. Linnun tunnistaa päälaella näkyvästä pitkästä töyhtöstä ja mustasta rinnasta. Töyhtöhyypän siivet ovat leveät ja poikkikärkiset.
Lintu elää niityllä, pellolla, suolla tai muulla niukkaruokoisella paikalla. Töyhtöhyypät pesivät yleensä ryhmissä ja koiraat tekevät pesät maahan tai matalaan kasvillisuuteen. Muninta alkaa huhti–toukokuun vaihteessa. Töyhtöhyypät puolustavat pesiään varsin tehokkaasti.
Ne ovat myös sangen tehokkaita pesänrakentajia: joskus pesäksi riittää kolme kortta ristissä ja se on valmis viidessä minuutissa.
Suomen nykyisen pesimäkannan arvioidaan olevan 70 000–120 000 paria.
Töyhtöhyyppien monivaiheinen syysmuutto alkaa jo toukokuun lopulla, jolloin naaraat lähtevät kohti Länsi- ja Etelä-Eurooppaa. Koiraat hoitavat poikaset lentokykyisiksi ja suuntaavat naaraiden perään. Nuorten lintujen muutto alkaa heinä–elokuussa. Hyypät saattavat talvehtia talven kylmyydestä riippuen jopa Pohjois-Afrikassa asti. Valtaosa jäänee kuitenkin tavallisesti Ranskaan.
Metsähanhi
Sädgås, Anser fabalis, Bean Goose
Metsähanhi kuuluu sorsien heimoon ja sorsalintujen lahkoon. Sen pituus on 75–83 cm ja siipien kärkiväli on 160 cm. Metsähanhi painaa 1,7–3,6 kilogrammaa. Linnun tunnistaa tummasta päästä, mustasta ja kellanoranssista nokasta, sekä oranssinkeltaisista jaloista.
Metsähanhi saapuu maahamme maalis–huhtikuun aikoihin, joskus jopa helmikuusta alkaen. Se rakentaa pesänsä suomättäälle ja usein puun tai pensaan juurelle. Naaras hautoo poikasia vajaan kuukauden koiraan valvovien silmien alla. Molemmat vanhemmat huolehtivat poikasista.
Maassamme pesii nykyään 1 700–2 500 metsähanhiparia.
Syyskuussa metsähanhet aloittavat syysmuuttonsa ja ne talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Poikaset pysyvät vanhempiensa seurassa talvehtimisalueella kevääseen saakka.
Peippo
Bofink, Frincilla coelebs, Chaffinch
Peippo kuuluu peippojen heimoon ja varpuslintujen lahkoon. Sen pituus on 15–18 cm ja paino 20–23 grammaa. Peipon nokka on sininen, päälaki ja niska siniharmaat, naama ja vatsapuoli tummanpunaruskeat. Siivissään peipolla on valkeat laikut.
Peippo on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin, mutta suosii lehtoja, reheviä sekametsiä ja tuoreita kuusikkokankaita. Maalis–huhtikuussa reviiriuskolliset koiraspeipot saapuvat sankoin joukoin Suomeen. Hyvinä päivinä lintuja voi tulla jopa satojatuhansia. Lintu onkin runsaslukuisin lintumme pajulinnun jälkeen.
Koiras valitsee keväisin aina uuden naaraan ja yrittää joskus jopa useampaa. Peipponaaras naamioi pesänsä usein oksanhaaraan ja hoitaa hautomisen koiraan ruokkiessa sitä.
Peippojen parimäärä Suomessa on 7–9 miljoonaa.
Syys–lokakuussa peipot suuntaavat Länsi-Eurooppaan.
Mustavaris
Råka, Corvus frugilegus, Rook
Mustavaris kuuluu varisten heimoon ja varpuslintujen lahkoon. Sen pituus on 44–46 cm ja siipiväli on 81–94 cm. Mustavaris painaa noin 500 grammaa. Linnulla on kokomusta höyhenpuku, paljastyvinen nokka ja sen käsisiipi on leveämpi kuin korpilla. Mustavariksen pyrstönkärki on tasaisesti pyöristynyt ja sillä on tuuheat "housut".
Mustavariksen kevätmuutto alkaa joskus jopa helmikuun lopulla. Pääosa muutosta tapahtuu maalis–huhtikuussa. Linnut pesivät yhdyskunnittain ja ne rakentavat hatarat risupesänsä yleensä lehtipuihin. Poikaset kuoriutuvat vajaan kolmen viikon hautomisen jälkeen ja pysyvät pesäpoikasina noin kuukauden. Ne viihtyvät emojensa seurassa vielä pitkään tämän jälkeenkin.
Suomessa uskotaan olevan noin 1 200 pesivää mustavarisparia.
Mustavaris talvehtii Länsi-Euroopassa, jonne se lentää loka-marraskuun tienoilla.
Rautiainen
Järnsparv, Prunella modularis, Dunnock
Rautiainen kuuluu rautiaisten heimoon ja varpuslintujen lahkoon. Sen pituus on 14–15 cm ja paino 18–22 grammaa. Rautiaisella on ohut nokka, sen päässä on siniharmaata, siivillä on ruosteenruskeaa ja selkä on vahvasti tummaviiruinen.
Rautiaiselle kelpaavat metsät, mutta erityisesti se viihtyy nuorissa, tiheissä kuusikoissa tai taimikoissa. Myös ryteikköiset metsänreunat kelpaavat.
Rautiainen saapuu maahamme huhtikuun alussa ja aloittaa hyvin monimutkaisen pariutumisjärjestelmän. Ensisijaisesti rautiainen on yksiavioinen, mutta koiraalla voi olla useampi naaras. Koiras on hyvin reviiritietoinen ja pyrkii vahtimaan naaraitaan, mutta tehtävä ei ole helppo, sillä naaraita kiinnostavat toisetkin koiraat.
Maassamme arvioidaan olevan 500 000–700 000 pesivää paria.
Syyskuun lopulla rautiainen suuntaa kohti Keski- ja Etelä-Eurooppaa.
Kuovi
Storspov, Numenius arquata, Curlew
Kuovi kuuluu kurppien heimoon ja rantalintujen lahkoon. Kuovin pituus on 48–57 cm ja sen siipiväli on 90–106 cm. Linnulla on hyvin pitkä, alaskaartuva nokka. Kuovi on helppo sekoittaa pikkukuoviin, jolla on tuntomerkkinä päälaella kaksi tummaa pitkittäisjuovaa ja niiden välissä vaaleaa.
Kuovi saapuu Suomeen huhtikuussa. Emot hautovat yhteisesti 28–30 vuorokauden ajan. Poikasten kuoriuduttua naaras jättää poikasten hoidon varsin pian koiraalle, sillä naaraiden syysmuutto alkaa jo kesäkuussa. Koiraat ja poikaset seuraavat perässä heinä–elokuussa.
Suomessa on arviolta Suomessa 50 000–90 000 pesivää paria.
Kuovi talvehtii Länsi-Euroopan rannikolla.
Västäräkki
Sädesärla, Motacilla alba, White Wagtail
Västäräkki kuuluu västäräkkien heimoon ja varpuslintujen lahkoon. Västäräkin pituus on 18–20 cm ja se painaa 20 grammaa. Linnun kaula ja päälaki ovat mustat ja sillä on pitkä, yleensä kävelyn aikana väpättävä riukupyrstö.
Hajaparvissa muuttava västäräkki palaa maahamme huhtikuussa ja tekee löyhästi rakennetun korsipesänsä erilaisiin koloihin ja rakoihin, kuten halkopinoon, kallionkoloon, rakennukseen tai juurakkoon. Molemmat puolisot hautovat munia ja huolehtivat kuoriutuneista poikasista.
Nykyarvio Suomessa pesivistä pareista on 400 000–600 000.
Västäräkki talvehtii Koillis-Afrikassa ja Lähi-idässä, jonne se muuttaa elo–syyskuun tienoilla, jotkut vasta lokakuussa.
Pajulintu
Lövsångare, Phylloscopus trochilus, Willow Warbler
Pajulintu kuuluu kerttujen heimoon ja varpuslintujen lahkoon. Sen pituus on 11–12 cm ja se painaa 8–10 grammaa. Pajulinnulla on selvä vaalea silmäkulmanjuova ja vaaleat tai rusehtavat jalat. Alkukesästä linnun etupuoli on heikosti kellertävä.
Laajalle levinnyt pajulintu pitänee edelleen hallussaan pesimälinnuston runsaimman lajin asemaa. Valtaosa pajulinnuista saapuu Suomeen toukokuussa ja koiraat pyrkivät asettumaan vanhoille reviireilleen. Pajulintu viihtyy valoisissa metsissä ja niiden reunoissa, erityisesti koivikot ovat sen suosikkeja. Lajia esiintyy myös saaristossa ja tunturikoivikoissa.
Pajulintu on maamme runsaslukuisin laji, pesiviä pareja arvioidaan olevan 7–11 miljoonaa.
Pajulintu talvehtii trooppisessa Afrikassa, jonne se suuntaa elo-syyskuussa.