Viittomakielisten tulkinkäyttäjien ja Kelan välille on syntynyt erimielisyyttä siitä, saavatko asiakkaat käyttää tulkkia, kun yksi tulkkauskielistä on kansainvälinen viittominen.
Kansainvälinen viittominen ei ole kieli, vaan se on pieni kokoelma yleisesti tunnettuja viittomia ja yksinkertaista kielioppia. Sen avulla eri maista kotoisin olevat kuurot pystyvät kommunikoimaan, vaikkakaan eivät samalla tasolla kuin kaksi samaa viittomakieltä käyttävää henkilöä.
Kansainvälisen viittomisen taitavaa tulkkia tarvitsevat ensisijaisesti suomeen tulevat kuurot maahanmuuttajat, jotka eivät maahan saapuessaan osaa suomalaista viittomakieltä ja eivät siistä syystä pysty käyttämään suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkia.
– Sain tulkin, mutta jouduin koko ajan pyytämään häntä toistamaan ja tilanne venyi. Oli hankalaa, kun jouduin koko ajan pyytämäänuudestaan, ja myös tulkki oli epävarma ja hermostunut, kertoo Marokosta Suomeen pari vuotta sitten muuttanut El-Mostafa Rizki.
– Kun muutin, liikuin jatkuvasti kahdestaan aviomieheni kanssa ja hän viittoi minulle venäläisellä viittomakielellä. En tajunnut suomalaisesta viittomakielestä mitään, kertoo puolestaan Suomessa kolme vuotta asunut Elena Jääskeläinen.
Maahanmuuttajille Kela myöntää oikeuden tulkkauspalveluun kansainvälisellä viittomisella aina siihen sakka, kunnes he osaavat riittävän hyvin suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä.
Toisin kuin maahanmuuttajilla, ei muilla suomalaisilla viittomakielisillä ole käytännössä mahdollisuutta saada tulkkausta kansainvälisen viittomisen ja kotimaisen viittomakielen välillä.
Näin kävi mm. Juhana Saloselle, joka olisi tarvinnut tulkkia kansainvälistä viittomistä käyttävän ulkomaalaisen luennoitsijan seuraamiseen.
– En ymmärrä hirveän hyvin kansainvälistä viittomista ja halusin paikalle pätevän ammattilaisen, joka tulkkaisi suomalaiselle viittomakielelle. Tein siis tilauksen, joka hyväksyttiin ja ryhdyin tekemään valmisteluja, otin yhteyttä tulkkiin. Viikkoa myöhemmin sain kuitenkin viestin, että minulla ei ole oikeutta tulkkaukseen, kertoo Juhana Salonen.
– Yliopistomaailman lisäksi tulkkaamista kotimaisen vittomakielen ja kansainvälisen viittomisen välillä tarvitaan mm. mm. suomessa järjestettävissä kansainvälisissä urheilutapahtumissa ja kokouksissa. Kelan nykyisten ohjeiden mukaan kahden viittomakielen välinen tulkkaus ei kuulu vammaisten tulkkauspalveluihin.
Kun tilanteessa on kaksi kuuroa, joista toinen käyttää suomalaista viittomakieltä ja toinen kansainvälistä viittomista, ja he eivät ymmärrä toisiaan ja tarvitsevat tulkia, on se verrattavissa tilanteeseen, jossa esimerkiksi minä suomenkielisenä en ymmärrä venäjää puhuvaa henkilöä ja tarvitsen tulkkia. Eli kyse on kielen tulkkaamisesta, joka ei kuulu vammaisten tulkkauspalveluun, kertoo suunnittelija Riikka Heikkinen Kelasta.
Juhana Salonen ei aio antaa asiassa periksi. Hän on aloittanut nettiaddressin, jossa hän vaatii oikeuden kansainvälisen viittomisen tulkkaukseen kaikille tasapuolisesti. Addressi on kerännyt jo noin 350 allekirjoitusta.