Arviolta joka kymmenennen potilaan turvallisuus vaarantuu vahingon, unohduksen tai lipsahduksen vuoksi.
- Potilasturvallisuuden pettämisestä seuraa lisää hoitopäiviä, lisää hoitotoimenpiteitä, lisää lääkkeitä ja tutkimuksia. Ne ovat kaikki isoja asioita, jotka maksavat. Potilas voi myös vammautua pysyvästi tai jopa menehtyä, summaa Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman kehittämispäällikkö Ritva Inkinen THL:stä.
Pidentyville hoitoajoille ja vammojen hoidolle on myös laskettu hinta: se on arvion mukaan yli miljardi euroa vuodessa. Pelkkien vuodeosastojen haittatapahtumien hinnalla voisi kustantaa 120 000 sepelvaltimoiden pallonlaajennusleikkausta tai 50 000 lonkan tekonivelleikkausta.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman tavoitteena oli hoidon aiheuttamien kuolemien ja haittatapahtumien puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman oli määrä jatkua ainakin vuoden 2015 loppuun asti. Nyt ohjelma päättyy ennen aikojaan jo tämän vuoden lopussa.
- Ilmeisesti syy on se, että pitää säästää. Henkilöstömenoista sitten luonnollisesti säästetään, sanoo Ritva Inkinen.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos tiedotti marraskuussa aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, joilla laitos haki seitsemän miljoonan euron säästöjä tämän vuoden budjettiin. Tulevina vuosina pitää säästää lisää: tammikuussa tiedotettiin, että sadan henkilön palvelusuhde päättyy.
”Suunnitelmat eivät yksin riitä”
Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma on vastannut myös EU-yhteistyöstä. Ritva Inkistä huolestuttaa, kuka tämän jälkeen koordinoi sitä, saati potilasturvallisuutta kansallisella tasolla:
- Haluaako Suomi profiloitua ainoana Euroopan maana, jossa potilasturvallisuutta ja laatua ei ole ministeriön toimesta organisoitu ja koordinoitu?
Ei missään nimessä, vastaa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok).
- Vaikka hanke loppuu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella, niin meillä otetaan koppi sosiaali- ja terveysministeriössä. Juuri tänä aamuna olen saanut siitä dokumentin, että miten se täällä jatkuu, ministeri sanoo.
Risikon mukaan strategia päivitetään, tutkimukseen panostetaan ja potilaita osallistavia menetelmiä lisätään yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Myös Terveydenhuoltolaki määrää terveydenhuollon toimintayksikköjä suunnittelemaan potilasturvallisuustyönsä nykykäsityksen mukaiseksi.
Ritva Inkinen ei silti ole vakuuttunut.
- Suunnitelmat on toki laadittu kaikissa isoissa sairaaloissa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan toimeenpanoa; suunnitelmat pitää toteuttaa ja seurata niiden vaikuttavuutta. Jos tätä työtä ei resursoida ja jos siihen ei panosteta, niin joka päivä menetetään rahaa. Saati se inhimillinen kärsimys, mitä näistä haittatapahtumista aiheutuu.
Lisää aiheesta Ajankohtaisessa kakkosessa 8.4.2014