Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Kirjeposti tekee nopeaa kuolemaa – postinkantajien yllä leijuu synkkä pilvi

Suomalaisten välillä kulkeva kirjeposti väheni radikaalisti jo ennen vuosituhannen vaihdetta, mutta lehdet ja laskut siirtyvät nettiin paljon odotettua nopeammin. Postinkantajien vinkkelistä ennuste on huono.

Postilaatikko, jonka päällä kysymysmerkki.
Kuva: Yle
  • Satu Krautsuk

Kirje- ja lehtipostin määrän uskotaan putoavan entistä hurjemmalla tahdilla lähivuosina. Itella Posti arvioi, että kirje- ja lehtiposti jopa puolittuu seuraavien viiden vuoden kuluessa.

Kirjeiden ja lehtien jakelu laski viime vuonna 5-8 prosenttia eli yli sadalla miljoonalla kappaleella vuoteen 2012 verrattuna.

–  Vauhti on kova, sillä tälle vuodelle ennustetaan vielä isompaa pudotusta. Lasku on paljon nopeampaa kuin aikaisemmin ajateltiin, kertoo  Itella Postin kuluttajapalvelujen tuotepäällikkö Johanna Rouhe.

Tutkimusten mukaan perinteinen kuluttajien välinen kirjeposti on jo hyvin pientä verrattuna muuhun postiin, vaikka perinteiden vaalijoitakin on.

– Se on lähinnä muistamista. On myös ihania ihmisiä, jotka kirjoittavat kirjeitä käsin ja muotoilevat ne kauniisti. Kirjoitetun kirjeen arvo on myös suurempi kuin tekstiviestin, koska kirjeen saaminen on niin harvinaista, Rouhe pohtii.

Tiliotteita ei ole näkynyt

Kuluttajapostissa ei ole tapahtunut dramaattista romahdusta sitten viime vuosituhannen lopun, kun sähköpostin käyttö alkoi yleistyä.

Sen sijaan laskujen ja lehtien sähköistyminen on päässyt kunnolla vauhtiin vasta vuonna 2007. Viime vuonna jo puolet laskuista oli sähköisessä muodossa.

– En itse edes muista, milloin tiliote olisi kolahtanut postilaatikkoon, Rouhe havainnollistaa.

Postinkantajilla edessä kovat ajat

Postinkantajilla on siis jatkossa entistä vähemmän töitä. Itella käynnisti alkuvuodesta yt-neuvottelut, joiden seurauksena se joutuu irtisanomaan noin 500 henkilöä perusjakelusta.

Yhtiön mukaan suuntaus jatkuu. Jos kirjeposti ehtyy tulevaisuudessa kokonaan, koko postinkantajien ammattikunta on uhattuna.

– Postinkantajien kohtalo on kiinni siitä, miten jaettavan postin määrä kehittyy. Heidän määräänsä sopeutetaan sen mukaan, tiivistää Itellan viestintäjohtaja Ulla Parviainen .

Postikorttiperinne pysyy

Postikortit ovat pitäneet pintansa kirjeitä paremmin. Suomalainen lähettää vuodessa keskimäärin noin 20 joulukorttia, 1-2 syntymäpäiväkorttia ja yhden matkatervehdyksen ulkomailta.

Pääsiäinen on kolmanneksi suurin korttisesonki joulun ja ystävänpäivän jälkeen. Erot ovat kuitenkin isot. Viime jouluna lähetettiin noin 37 miljoonaa joulukorttia, kun pääsiäiskortteja kulkee noin 1,5 miljoonaa.

– Lähetettyjen korttien lukumäärä nousee sitä mukaa, mitä iäkkäämpi ihminen on kyseessä. Nuoretkin muistavat, mutta eivät ehkä toisiaan. He lähettävät kortteja esimerkiksi kirjoittamistradiota ylläpitäville isovanhemmille, jotka eivät ehkä käytä nettiä tai sähköpostia, Johanna Rouhe sanoo.