Toisin kuin perinteiset oppikirjat, vapaasti käytettävät oppimateriaalit julkaistaan avoimilla lisensseillä. Tämä tarkoittaa, etteivät tekijänoikeudet rajoita niiden jakamista, kopiointia ja muokkausta.
– Minä uskon, että avoimet oppimateriaalit pitkällä aikavälillä tekevät saman oppikirjoille kuin mitä Wikipedia teki tietosanakirjoille. Suomenkielisiä tietosanakirjoja ei ole julkaistu enää moneen vuoteen, Avoimet oppimateriaalit ry:n puheenjohtaja Vesa Linja-aho visioi.
Vesa Linja-ahon mukaan avoimesti käytettävät oppikirjat toisivat yleistyessään suuria säästöjä esimerkiksi lukio-opiskelijoille, kun kirjat voisi ladata ilmaiseksi netistä tai ostaa paperisena pelkkien painokulujen hinnalla.
– Lukiokirjan painokustannukset ovat muutamasta eurosta viiteen euroon painoksen koosta riippuen. Nyt jos ajatellaan että kaupallinen kirja maksaa kaupan hyllyllä kolmekymmentä tai neljäkymmentä euroa ja me pystytään myymään painokustannusten hinnalla, niin siinä tulee iso säästö opiskelijalle, Linja-aho sanoo.
Laatu ratkaisee
Yksi avoimien oppikirjojen tekijöistä ja käyttäjistä on Helsingin matematiikkalukion matematiikan ja fysiikan opettaja Ville Tilvis. Hän on käyttänyt opetuksessaan vielä keskeneräistä avointa matematiikan kirjasarjaa, jonka kehittämiseen hän on myös itse osallistunut.
Ei ole järkeä ajatella että tehdään halpa mutta huono ja käytetään sitten sitä, vaan tavoitteena olisi että oppilaat oppisi.
Ville Tilvis
– Oppilaat ovat olleet ihan tyytyväisiä. Kun käytimme lukion ykkösten kanssa kakkoskurssin kirjaa, niin he kyselivät että onko kolmoskurssin kirjakin jo olemassa, Tilvis kertoo.
Ville Tilviksen mukaan avoimien oppimateriaalien tekeminen on melko hidas ja polveileva prosessi. Siksi uusien oppikirjojen kanssa menee aikansa, ennen kuin ne yltävät opetukseen kelpaavalle tasolle.
– Ei ole järkeä ajatella, että tehdään halpa mutta huono ja käytetään sitten sitä, vaan tavoitteena on että oppilaat oppivat. Se, saavuttavatko avoimet oppimateriaalit suosiota, riippuu siitä, kuinka innokkaita ja osaavia tekijöitä niiden takana on, Tilvis arvioi.
Tähtäimessä terve kilpailu
Vapaita oppimateriaaleja on kokeiltu vasta muutamissa suomalaisissa oppilaitoksissa. Avoimet oppimateriaalit ry:n puheenjohtaja kuitenkin toivoo, että avoimista oppikirjoista on kaupallisten toimijoiden haastajaksi.
– Minun unelmani on, että viiden vuoden päästä kolmasosa markkinoista olisi avoimilla oppimateriaaleilla, kolmasosa pienillä toimijoilla ja kolmasosa isoilla kustantajilla. Terve kilpailu pistää kaikki parantamaan materiaalien laatua, Vesa Linja-aho sanoo.
Kustannusosekyhtiö Otavan oppimateriaalien kustannusjohtaja Teuvo Sankila toivottaa kilpailijat tervetulleiksi.
– Meillähän on vapaa kilpailu. Silloin jos joku tekee oppimateriaaleja, niin totta kai niitä voi tehdä. Se, miten kilpaillaan, on kiinni esimerkiksi siitä, millaista laatua tehdään. Opettajat valitsevat katsomansa laadun mukaan, Sankila sanoo.