Itä-Suomen kirjastojen pelätään näivettyvän osaamispulan vuoksi. Useista alueen kirjastoista ei löydy riittävästi koulutettua henkilökuntaa.
Myös kiihtyvä eläköitymistahti kirjasto-alalla lisää tarvetta osaavalle työvoimalle.
Kireä tilanne näkyy jo nyt siinä, että enemmistö kirjastolaitosten johtajista käyttää työaikaansa asiakaspalveluun ja kirjastotyöhön johtamis- ja kehittämistehtävien lomassa.
Ainoastaan suurimmissa kirjastoissa johtajat keskittyvät täysipainoisesti kirjaston johtamiseen ja kehittämiseen.
Tilanne on heikko verrattuna muuhun Suomeen
Itä-Suomen aluehallintoviraston mukaan kirjastolaitoksen johtajien koulutuksessa, työntekijöille tarjotussa täydennyskoulutuksessa ja koulutussuunnitelmien järjestämisessä riittäisi petrattavaa.
Myös henkilökunnan osaamisesta ollaan huolissaan. Lainsäädäntö edellyttää, että kirjastojen henkilöstöstä 45 prosentilla tulisi olla kirjastoalan korkeakoulututkinto. Itä-Suomessa osuus oli 32 prosenttia vuonna 2012.
Asetus astui voimaan viime vuonna ja siirtymäaikaa on annettu viisi vuotta. Hiltusen mukaan kirjastoilla tulee kuitenkin kiire, koska merkittävää muutosta tilanteeseen ei ole syntynyt vielä.
– Kirjastoille on asetettu tiettyjä velvoitteita. Jos ajatellaan lasten ja nuorten lukutaitoa, niin kirjastoille on tässä merkittävä rooli. En tiedä miten kirjastot pystyvät vastaamaan haasteeseen tulevaisuudessa, jos meiltä puuttuu osaajat asian eteenpäin viemiseksi, sivistystoimenjohtaja Eeva Hiltunen Itä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.
– Kuntien taloudellinen tilanne on tällä hetkellä tiukka, mutta on tiettyjä perustuslain velvoittamia asioita, joita kuntien on siitäkin huolimatta täytettävä. Sivistykselliset oikeudet kuuluvat näihin.
Tietotaidon lisäksi myös teknologinen vaatimustaso kasvaa jatkossa.
Alan koulutusta ei tarjolla Itä-Suomessa
Osaavista työntekijöistä on pulaa siksi, ettei Itä-Suomessa tarjota kirjastoalan koulutusta lainkaan.
Hiltusen mielestä opetusta olisi saatava järjestettyä myös lähellä. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi etäopinnot, toinen vaihtoehto on taas verkostoituminen niiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa, jotka järjestävät alan koulutusta.
– Alan korkea-asteen tarjoajien kanssa pitää käydä neuvotteluja ja meillä on ministeriön kanssa lähdössä neuvottelut asiassa eteenpäin. Se jää vielä nähtäväksi, miten asia lopulta ratkaistaan, Hiltunen kertoo.