Vaikka Korpelan kalatie onkin nyt auki, ei varmuutta sen toimivuudesta ole. Kannuksessa voimalaitoksen pato on estänyt lähes sata vuotta kalojen nousun merestä Lestijokea pitkin Korpelan yläpuolelle.
Asiantutkijat uumoilevatkin, että tilanne ei korjaannu vuodessa, se voi viedä muutamankin.
– Jo jokunen kalasukupolvi on elänyt ilman hajumerkkiä joen yläosan kutupaikoista, selittää Lestijoen kalastusalueen isännöitsijä Eero Hakala.
Energiayhtiö Korpelan Voiman maksama kalatie on yksi Suomen pisimmistä, noin 300 metriä. Hanketta loppumetreille asti vastustanut energiayhtiö kustansi sen. Rakennustyö kesti vuoden.
Urakalle kertyi hintaa reilut miljoona euroa, joten toiveet hankkeen hyödyistä ovat korkealla, myöntää Korpelan Voiman toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.
– Pakko luottaa, että tämä on viisas päätös. Kun tällainen summa on panostettu, kyllä sen soisi toimivan.
Houkutuspumppu voi pelastaa kaiken?
Kalatien toivotaan moninkertaistavan Lestijoen meritaimensaaliit.
Kalasaalit Lestijoessa ovat vuosikymmeniä olleet kehnoja. Lestijoen kalastusalue on paikannut tilannetta tuomalla kalanviljelylaitokselta vuosittain noin 30 000 taimenenpoikasta jokeen.
Ratkaisevassa osassa on nyt kalatien suuaukko. Se on yritetty tehdä kaloille houkuttelevammaksi pumppaamalla aukolle lisää vettä.
– Eräässä toisessa kalatiessä houkutuspumppu sai kalat innostumaan. Nyt pitää uskoa ja toivoa, että se toimii myös täällä, Korpelan Voiman rakennuspäällikkö Reima Ahola muotoilee.
Energiayhtiö on periaatteessa vastuussa kalatien valvonnasta ja tarkkailusta. Vielä paras tarkkailutapa ei ole selvillä, mutta vaihtoehtoja on useita.
– Ehdolla ovat kameravalvonta, laskenta tai jopa pyynti. Nähtäväksi jää mikä valitaan, kommentoi rakennuspäällikkö Ahola
Kalatie nousee noin kolmensadan metrin matkalla yli seitsemäntoista metriä. Koko pituudesta noin 180 metriä on luonnonmukaista uomaa, jossa on kiviä ja kuoppia. Loput on teknisesti rakennettua. Kalaportaita on noin 40 metrin matkalla.
Kalatie on pitkä ja korkeusero suuri. Oikeastaan aika näyttää, kelpaako tämä tekninen toteutus kaloille.
Reima Ahola, Korpelan Voiman rakennuspäällikkö
Kalatiessä on vakio virtaama. Koko osuudella kulkee noin 500 litraa vettä sekunnissa. Sen pitäisi riittää hyvin kaloille, mutta pari muutakin kysymysmerkkiä on.
– Kalatie on pitkä ja korkeusero suuri. Oikeastaan aika näyttää, kelpaako tämä tekninen toteutus kaloille, toteaa Reima Ahola.
"Voisi tirauttaa kyyneleen"
Erinäisten oikeusasteiden, valitusten ja vetoomusten jälkeen kalatien uomassa juoksee nyt vesi. Kalatien puolesta taistelu pelkästä aatteen palosta ja vapaaehtoispohjalta, on tuntunut välillä raskaalta.
– Jos olisin enemmän tunteellinen kaveri, niin voishan siinä tirahtaa kyynelkin. Ihan mieltä lämmittävä tilanne tämä on. Kuitenkin useaan otteeseen on ollut sellaisia enpä tiiä -hetkiä. Että kannattaako tuulimyllyjä vastaan taistella, kuvailee hanketta yli kolmekymmentä vuotta ajanut Eero Hakala.
Parhaimmillaan Lestijoen huonot kalasaaliit voivat olla pian historiaa.
Kyllä tämän pitäisi kelvata, mutta kun ollaan näiden luontoelukoiden kanssa liikkeellä, niin nehän sen päättävät.
Eero Hakala, Lestijoen kalastusalueen isännöitsijä
– Uskon, että se moninkertaistaa Lestijokeen nousevan meritaimensaaliin. Jos homma oikein onnistuu, niin myös nahkiaissaaliitkin voivat nousta tässä alueella.
Hakala ei ole edes miettinyt sitä vaihtoehtoa, ettei kalatie toimisi.
– Kyllä tämän pitäisi kelvata, mutta kun ollaan näiden luontoelukoiden kanssa liikkeellä, niin nehän sen päättävät, heittää Hakala.
Käänteentekevä hetki kalatien saamiseksi on painunut mieleen. EU:n tiukka ympäristöpolitiikka antoi sysäyksen rakentamiselle.
– EU:sta alkoi tulla luontoarvoihin liittyviä vaatimuksia ja sitten yleinen yhteiskunnallinen ilmapiiri alkoi muuttua luonnon hyväksikäyttämisestä luonnon hyödyntämiseen. Se oli 90-luvun loppua, kun kelkka näissä asioissa alkoi kääntyä, muistelee kalamies Eero Hakala.