Haminan kaupunginmuseossa avautuu harvinainen merenkulun historiaa valottava näyttely.
John Nurmisen Säätiön aineistoon pohjautuvassa näyttelyssä on esillä muun muassa vanhoja karttoja jopa 1400-luvulta alkaen.
– Uusimmat ovat 1700-luvun lopulta, kertoo museojohtaja Terhi Pietiläinen.
Satojen vuosien kehitys nykytarkkuuteen
Kartan tärkein tehtävä on olla apuna suunnistamisessa ja perille löytämisessä.
Sama päätarkoitus kartoilla oli jo vuosisatoja sitten. Karttoja täydennettiin sitä mukaa, kun tutkimusmatkailijat ja muut kulkijat toivat tietoa retkiltään.
Esimerkiksi Suomen rannikkoa kuvaavat kartat olivat aluksi hyvinkin yliolkaisia. Nykytiedon valossa pitää todella käyttää mielikuvitustaan, jotta vanhimmista kartoista voi erottaa vaikkapa Suomenniemen muodot.
– Kartat tarkentuvat myös sitä mukaa, kun asutus levisi esimerkiksi täällä Suomenlahden rannikolla, muistuttaa museojohtaja Pietiläinen.
Kartta, monitoimityökalu
Kartoilla oli myös muita tehtäviä. Eräässä Haminan kaupunginmuseossa esillä olevassa kartassa on tarkka piirroskuva saamelaisasuun pukeutuneista ihmisistä ja poroista ahkioineen. Kartoilla jaettiin myös tietoa eri alueiden ihmisistä ja heidän elintavoistaan.
– Kartathan ovat eräänlaisia pieniä tietosanakirjoja, vahvistaa Pietiläinen.
Kartanpiirtäjät olivat aikanaan hyvin vaikutusvaltainen ammattikunta. Ei yksin siksi, että tieto uusista maailmankolkista levisi pitkälti heidän avustuksellaan. Karttojen avulla pystyttiin jopa politikoimaan.
– Hyvä esimerkki tästä on Olaus Magnuksen kuuluisa kartta, Carta Marina 1500-luvun alkuvuosikymmeniltä. Kartan tavoitteena oli kertoa katolilaiselle maailmalle, miten upean alueen se menetti pohjolassa uskonpuhdistuksen seurauksena, kertoo Pietiläinen.
Hamina maailmankartalle -näyttely on avoinna kesäkuun alusta tammikuulle saakka. Karttojen lisäksi esillä on meriaiheisia tauluja ja muuta esineistöä.