Pohjalaisten jätteet palavat Mustasaaressa tuhannessa celsiusasteessa vuorokaudet, viikot ja kuukaudet ympäri. Yhtä huoltokatkoa lukuunottamatta jätteenpolttolaitos on toiminut täydellä teholla valmistumisestaan lähtien.
Prosessin valvojat työskentelevät vuorokauden ympäri 12 tunnin työvuoroissa. Vuorossa pitää olla vähintään kolme henkilöä kerrallaan.
Laitos on toiminut suorastaan yli odotusten. Se tehtiin polttamaan 150 000 tonnia jätettä vuodessa, mutta jo ensimmäisenä toimintavuonna poltettiin 190 000 tonnia jätettä.
Omistajayhtiöt tyytyväisiä
Westenergyn jätteenpolttolaitoksen omistavat viisi pohjalaismaakunnissa toimivaa jäteyhtiötä ja sinne toimitetaan kaikkiaan viidenkymmenen pohjalaiskunnan poltettava jäte. Laitokseen tuodaan päivittäin 30 jätekuormaa. Jäteyhtiöt ovat olleet erittäin tyytyväisiä jätteenpolttolaitokseen.
– Laitos on toiminut Etapin kannalta ennakoitua paremmin, sillä käynnistymisessä ei ollut minkäänlaisia toimituskatkoja, Lakeuden Etapin toimitusjohtaja Pekka Kontio toteaa.
– Mittavana investointina jätteenpolttolaitoksen rakentaminen onnistui yli odotusten. Polttolaitoksen toiminta on myös käynnistynyt erinomaisesti ilman isompia ongelmia. Viime vuonna hyödynnettiin huomattavasti enemmän jätteitä kuin oli suunniteltu, kertoo puolestaan Vestian toimitusjohtaja Antero Isokoski.
Lajitteluun totutellaan
Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt merkittävästi. Esimerkiksi jäteyhtiö Vestian alueella ennen kaatopaikalle päätyi 70 prosenttia jätteestä, nyt enää kahdeksan prosenttia. Botniaroskin alueella kaatopaikkajätteen osuus on enää 2 prosenttia, Lakeuden Etapin alueella alle 5 prosenttia.
Jätteiden lajitteluun jätteenpolttolaitos toi poltettavan jätteen, ja pikkuhiljaa lajitteluun totutaan. Osassa jäteyhtiöitä se ei tuonut juurikaan muutoksia. Polttolaitokselle päätyy kuitenkin metallia, rakennusjätettä ja vaarallisia aineita, jotka eivät sinne kuulu.
– Jos tulee oikein isoja kappaleita ne voivat tarttua kiinni ja sitä kautta tuottaa ongelmia. Sitten esimerkiksi metalli ja vuorivilla eivät sisällä sitä energiaa mitä halutaan hyödyntää, niin eihän se tuota meille mitään iloa, kertoo ympäristöinsinööri Tanja Västi Westenergyltä.
Sitä on Västin mukaan mahdoton arvioida, kuinka paljon poltettavaksi päätyy jätettä, joka kyllä palaa, mutta jonka voisi kierrättää ja hyödyntää muualla. Vestian toimitusjohtaja Antero Isokoski kuitenkin tyrmää väitteen, että jätteenpoltto vähentäisi kierrätystä.
– Jätteiden arinapolton, minkälainen Westenergyn polttolaitoskin on, väitetään vähentävän materiaalina kierrätettävän jätteen talteenottoa, koska ihmisille on helppoa laittaa kaikki jätteet samaan säiliöön. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut muualla Euroopassa, jossa arinapoltto on yleisin polttotapa, vaan materiaalina hyödyntäminen on lisääntynyt polton myötä, Isokoski toteaa.
Kolmasosa Vaasanseudun kaukolämmöstä
Laitoksessa syntyvä höyry hyödynnetään Vaasan sähkön toimesta kaukolämmön ja sähkön tuotantoon. Kesäaikaan polttolaitos tuottaa kaiken tarvittavan kaukolämmön ja koko vuoden tuotannosta noin kolmasosan.
Pohjakuona puolestaan lähtee Ilmajoelle Lakeuden Etapin käsiteltäväksi ja vaarallisiksi aineiksi luokiteltavat kattilatuhka ja savukaasujen puhdistusjäte Ekokemille.
Jätteenpolttolaitoksen kapasiteetti on täydessä käytössä, eikä sinne mahdu jätteitä enää muualta kuin omistajayhtiöiltä. Jonkin verran jätettä tulee kuitenkin ensi syksynä Turun seudulta, jossa suljetaan yksi pieni laitos. Turun seudulta myös viedään jätettä poltettavaksi Viroon ja Ruotsiin, mutta tästä Suomessa pyritään eroon.
– Kaiken kaikkiaan Suomessa pyritään siihen, että olisimme omavaraisia yhdyskuntajätteen energiatuotannon suhteen. Uskon, että tulevaisuudessa kun saadaan kaikki laitokset valmiiksi, että täällä vallitsee tasapaino tässä asiassa, Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi toteaa.