Arkipelagia-seura pyytää ihmisiltä havaintoja Saaristomerellä elävistä uhanalaisista lajeista. Havaintoja kaivataan apolloperhosista, merikotkista ja seljakämmeköistä.
– Meillä on merikotkasta jo monen vuoden ajalta kokemus, että uudet merikotkan pesät löytyvät yleisöhavaintojen perusteella. Ajattelimme, että merikotkan lisäksi pyydettäisiin havaintoja muistakin uhanalaisista lajeista, kertoo Arkipelagia-seuran varapuheenjohtaja Jouko Lehtonen.
Lehtosen mukaan lajien lukumääriä on hankala hahmottaa tarkkaan. Arvioiden mukaan suomalaisista apolloperhosista noin 90 prosenttia löytyy saaristosta. Merikotkistakin noin 70 prosenttia sijaitsee Turun ja Ahvenanmaan saaristossa.
Nyt näyttää todella huolestuttavalta apolloperhosten suhteen.
Jouko Lehtonen, Arkipelagia-seuran varapuheenjohtaja
Seljakämmekkään sen sijaan ei törmää mantereella lainkaan. Sen voi havaita erityisesti Iniön tai Houtskarin saaristossa.
– Seljakämmekkä kukkii kesäkuun alussa sillä tavalla hauskasti, että samalla kuivalla kedolla on punaisia ja valkoisia kukkia, punaisia yleensä enemmän, Lehtonen sanoo.
Suomen suurin päiväperhonen lentää heinäkuun lopussa
Apolloperhonen on Lehtosen mukaan kuin kaaliperhonen, mutta rivakampi lentäjä. Isoapolloperhonen on Suomen suurin päiväperhonen.
– Pikkuapolloperhosen lento alkaa olla nyt lopuillaan, eli niitä voi tavata saariston avoimilla paikoilla kedoilla ja niityillä aurinkoisina päivinä. Myös isoapolloperhonen tykkää lentää aurinkoisina päivinä. Niiden lento alkaa noin kuukauden kuluttua, eli niitä voi nähdä heinäkuun loppupuolella, Lehtonen sanoo.
Yleisön mahdolliset vihjeet auttavat ulottamaan uhanalaisten lajien suojelutoimet oikeille alueille. Merikotkan suhteen suojelutilanne on jo varsin hyvä, minkä vuoksi havaintojen on lähinnä tarkoitus antaa lisätietoa kannan kehityksestä.
Merikotkan suojelu käynnistettiin vuonna 1973. Tulokset ovat Lehtosen mukaan hyvä osoitus siitä, että muidenkin lajien suojelulle on tarvetta.
– Ilman suojeluhanketta se olisi kuollut sukupuuttoon Suomesta. Nyt näyttää todella huolestuttavalta apolloperhosten suhteen. Varsinkin, kun kuuluu tietoja, että kantoja on hävinnyt ympäri Eurooppaa. Se saattaa olla merkittävä, jopa kansainvälinen kysymys, Lehtonen sanoo.