Islamistiterroristien eteneminen Pohjois-Irakissa toi maailman tietoisuuteen jesidien vähemmistön, joista monet olivat kuulleet siihen mennessä vain vähän jos lainkaan. Jesidien historia ulottuu kuitenkin vuosituhansien taakse – aikaan ennen kristinuskoa tai islamia. Jesidit ovat yksi Lähi-idän vanhimmista vähemmistöistä.
Jesidejä on maailmassa arviolta noin 700 000. He ovat asuneet lähinnä Pohjois-Irakissa Mosulin ympäristössä, Turkin Diyarbakirissa ja sekä ennen sisällissotaa Pohjois-Syyrian kurdialueilla. Lisäksi jesidejä on levinnyt pakolaisuuden vuoksi myös muun muassa Saksaan. Monet jesidit puhuvat kurdia ja he pitävät itseään etnisesti kurdeina, mutta sunnimuslimikurdit karsastavat heitä usein.
Kuten monissa muissa uskonnollisissa vähemmistöissä Lähi-idässä, jesidiksi ei voi kääntyä vaan uskontoon synnytään. Myös avioliittoja muunuskoisten kanssa karsastetaan, ja jesidille pahin kohtalo on yhteisöstään erottaminen.
Jesidien arvellaan polveutuvan sunnimuslimien keskuudessa erittäin epäsuositusta Yazid ensimmäisestä (647–683), Umaijadi-dynastian toisesta kalifista. Moderni tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei uskonnolla ole juuri tekemistä leväperäisen kalifi Yazidin kanssa, vaan sen nimi tulee persian sanasta_ ized_, joka tarkoittaa enkeliä tai jumaluutta. Nimi tarkoittaa siis yksinkertaisesti "jumalan palveluijoita". Uskonto kuitenkin juontaa alkujuurensa jo muinaisesta persialaisesta zarathustralaisuudesta, filosofi Zarathustran perustamasta uskonnosta, jossa muun muassa palvotaan pyhää tulta.
Jesidit uskovat tulleensa luoduiksi muusta ihmiskunnasta poikkeavalla tavalla; he katsovat olevansa kyllä Aatamin jälkeläisiä mutta eivät Eevan.
Langennut enkeli
Tärkein jumalhahmo on Malak Ta'us, jota palvotaan riikinkukon hahmossa. Malak Ta'us on langennut enkeli, joka kuitenkin sai anteeksi ja jonka Jumala palautti taivaaseen. Riikinkukkoenkelistä käytetään myös nimeä Shaitan – arabiaksi Saatana. Tämän vuoksi jesidejä pidetään usein virheellisesti saatananpalvojina, vaikka jesideille Malak Ta'us on nimen omaan hyvän voima.
– Tähän päivään saakka monet muslimit pitävät heitä saatananpalvojina. Niinpä uskonnollisesti vainottuina jesidit ovat keskittyneet turvapaikkoihinsa syrjäisillä vuoristoalueilla, sanoo kurditutkija Thomas Schmidinger Wienin yliopistosta National Geograpic -lehdelle.
Varhaisessa kristinuskossa riikinkukkoa pidettiin ylösnousseen Kristuksen symbolina, sillä sen lihan uskottiin olevan pilaantumatonta.
Riikinkukkoenkeli hallitsee maailmaa kuuden muun enkelin kanssa, mutta kaikki seitsemän ovat Jumalan alamaisia. Passiivinen jumalhahmo on luoja muttei ylläpitäjä: Jumala on kyllä jesidien mukaan luonut maailman, mutta ei ole enää kiinnostunut sen tapahtumista luomisen jälkeen. Siksi Malak Ta'us huolehtii kaikesta.
Jesidit ovat myös antidualisteja eli he kieltävät pahan olemassaolon: syntiä, paholaista tai helvettiä ei ole olemassa. Jumalallisten lakien rikkomisen sovittaminen tapahtuu sielunvaelluksella (metempsykoosi), jossa annetaan mahdollisuus hengen puhdistumiseen. Jesidien pyhimys Adi ibn Musafir oli 1100-luvulla Kurdistanissa elänyt sufilainen mystikkö, jonka jesidit katsovat saavuttaneen jumalallisuuden sielunvaelluksen avulla. Sheikki Adi yhdisti muinaista zarathustralaisuutta sufismiin.
Kaste, ympärileikkaus, eläinuhrit
Jesidien uskonnollinen keskus on Mosulin kaupungin pohjoispuolella oleva Lalishin kaupunki, jonne sheikki Adi on haudattu. Jesidien pitää tehdä haudalle vuosittainen pyhiinvaellus syyskuussa.
Jesideillä on kaksi pyhää kirjaa, Kitab al-Jilwa eli Paljastusten kirja ja Mashafrash eli Musta kirjoitus. He kuitenkin lukevat jossain määrin myös Raamattua ja Koraania.
Malak Ta'usta rukoillaan viisi kertaa päivässä.
Uskonnossa on oleellisia elementtejä myös juutalaisuudesta, kristinuskosta ja islamista. Jesidipappi pir esimerkiksi kastaa lapset vedellä kuten kristinuskossa, mutta toistaalta miehet myös ympärileikataan. Häissä pappi murtaa leivän ja antaa toisen puolikkaan sulhaselle ja toisen morsiamelle; morsian on pukeutunut punaiseen ja vierailee kristillisessä kirkossa. Joulukuussa jesidit paastoavat kolme päivää, minkä jälkeen he juovat viiniä jesidipappi pirin kanssa. Jesidit antavat myös eläinuhreja.
Kymmeniä kansanmurhia ja Saddam
Jesidejä on vainottu järjestelmällisesti aiemminkin historian saatossa. Muun muassa ottomaanien valtakunnan aikana 1700–1800-luvuilla jesidit laskevat joutuneensa 72 kansanmurhan kohteeksi.
– Vainon muisto on ydinosa heidän identiteettiään, sanoo jesidien historiaa tutkinut Matthew Barber Chicagon yliopistosta National Geograpic -lehdelle.
Myös Irakin entisen diktaattorin Saddam Husseinin aikana jesidejä vainottiin. Jesidit joutuivat Saddamin saman "arabisaation" kohteeksi kuin kurditkin. Jesidien perinteiset kylät vuoristoalueilla jyrättiin ja heidät pakotettiin asumaan kaupungeissa maatalousyhteisön perinteistä huolimatta. Saddam Hussein perusti Sinjarin kaupungin, jonne jesidit pakotettiin muuttamaan.
Viimeksi vuonna 2007 satoja jesidejä kuoli al-Qaidan autopommi-iskussa. Irakin Punaisen puolikuun mukaan kuolonuhrien määrä oli jopa lähemmäs 800. Kyseessä oli pahin yksittäinen Yhdysvaltain sotaoperaation aikana tehty terrori-isku.
Lähteenä käytetty mm. Encyclopaedia Britannica, BBC, Guardian, National Geographic.