Turussa suunnitellaan ja tehdään hautamuistomerkkejä hieman erikoisemmasta materiaalista, nimittäin lasista. Ideana on printata lasiin digitaalisia kuvia omaisten toivomusten mukaan.
- Enkelit ovat aika tykättyjä ja toivottuja, kuten myös linnut ja kaikki tällainen enemmän luontoon liittyvä. Sitten on näitä henkilökohtaisia valokuvia esimerkiksi jostakin yhteisestä tapahtumasta tai maisemasta, joka on ollut vainajalle läheinen, graafinen suunnittelija Eveliina Tommola Sadea Oy:stä kertoo.
Vaikka enkelit ja linnut ovat visuaalisina aihioina melko perinteisiä, lasinen hautamuistomerkki viestii jotakin muuta: Suomeen viime vuosina rantautunut yksilöllisyyden korostaminen näkyy nykyään myös hautamuistomerkeissä. Niihin halutaan tarinoita ja persoonallisuutta.
- Luulen, että sosiaalinen media on muuttanut todella paljon ihmisten tapaa jakaa tietoa itsestään. Jokainen ihminen on yksilö, ja tämä saa näkyä myös hautamuistomerkeissä. Halutaan tavallaan jakaa sitä tietoa millainen ihminen on ollut eläessään, toimitusjohtaja Minna Haataja Sadea Oy:stä kertoo.
Yhteisöllinen muuri
Lasi on vain yksi tuulahdus uudentyylisistä hautamuistomerkeistä. Esimerkiksi Helsingissä Malmin hautausmaan muistolehtokorttelin ideana on muuri, jonka aukkoihin voi pistää erilaisia pikkuesineitä tai kukkia ja muistaa samalla vainajaa. Värikästä muuria voisi jopa verrata yhteisölliseen taideteokseen.
Hautamuistomerkkeihinkin tosin liittyy säädöksiä, joten mitään hypertaiteellisia muistomerkkejä Suomen hautausmailla tuskin tullaan vielä pitkiin aikoihin näkemään.
Hautaustoimilain mukaan muistomerkki ei saa aiheuttaa vaaraa: sen pitää siis pysyä pystyssä, mahtua sille annettuun tilaan ja kestää seuraavat kaksikymmentäviisi vuotta. Toisinaan hautamuistomerkeiksi ehdotetaan asioita, joiden toteuttaminen ei ole oikein realistista. Tällaiseen on törmännyt myös ylipuutarhuri Ari Pipatti Helsingin Hietaniemen hautausmaalta.
- Lähtökohta on joskus ollut sellainen, että pitää olla täysin erilaista kuin kenelläkään muulla, ja tämä saattaa viedä monellakin tapaa harhapoluille. Hautamuistomerkki on ulkona sään armoilla: käykö siihen lainkaan muovi, tai sopiiko hautamuistomerkiksi joku erikoinen ja korkea metalliratkaisu, jossa roikkuu heliseviä ja kiliseviä asioita. Toisinaan vastaan tulee asioita, joihin ei vain voi lähteä mukaan.
Puu on unohdettu
Suomessa on myös ryhdytty liittämään hautamuistomerkkeihin vainajien kuvia, mikä on yleisempi ilmiö katolisen kulttuurin keskuudessa. Lisäksi metalli on löytänyt yhä useammin tiensä muistomerkkiin, kun taas nykyajan hautamuistomerkkimateriaaleista puu on unohtunut lähes kokonaan.
- Puu on perinteinen suomalainen materiaali, ja varmaan myös ensimmäinen hautamuistomerkeissä käytetty materiaali. Meillä täällä Hietaniemessä vanhimmat puiset hautamuistomerkit ovat ainakin 80 vuoden ikäisiä, eli puu kestää hyvin myös aikaa, Ari Pipatti kertoo.