Ampiaisten piston saaneita on hoidettu tänä kesänä runsaasti Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksessä. Päivystysalueen ylilääkärin Harri Hyppölän mukaan heinä-elokuussa päivystykseen on tullut päivittäin potilaita ampiaisen piston vuoksi. Hänen mukaansa tapauksia on ollut enemmän kuin viime kesänä.
– Suurin osa tapauksista on ollut lieviä, mutta myös vaarallisia tilanteita on ollut. Niissä tapauksissa adrenaliinipistos on auttanut ja reaktiot ovat rauhoittuneet, Hyppölä sanoo.
Hyppölän mukaan voimakkaiden reaktioiden taustalla on herkistyminen ampiaisen pistolle.
Allergia- ja astmaliiton mukaan parisen prosenttia suomalaisista kärsii pistiäisallergiasta. Jos pistos osuu suuhun tai pistoja on useita, ne saattavat aiheuttaa vakavan myrkkyreaktion kenelle tahansa. Myös pienen lapsen saama pistos voi vaatia kiireellistä apua.
Ampiaisilla on niin sanotusti pallo hukassa ja ne voivat olla turhautuneita.
Jouni Sorvari
Ampiaisen pistos aiheuttaa useimmille lievää punoitusta, turvotusta ja kipua. Anafylaktisesta reaktiosta puhutaan, kun potilaalla on hengitystieoireita, palan tunne kurkussa tai turvonneet kasvot. Tällöin on soitettava välittömästi hätänumeroon 112.
– Kun on kyse herkkyydestä, piston ei tarvitse osua edes kaulan alueelle, että se voi aiheuttaa hengityksen häiriöitä, Hyppölä sanoo.
Hyppölän mukaan ampiaisen pistoja on hoidettu paljon vielä elokuun loppupuolellakin, vaikka ampiaisten aktiivisin aika alkaa olla lopussa.
– Odotettavissa on, että pistopotilaita riittää edelleenkin, Hyppölä kertoo.
Ampiaiset törmäävät ihmisiin ruoanhaussa
Tänä vuonna maassa pesiviä, hyvin yleisiä ampiaisia on erittäin paljon. Näiden lajien määrät vaihtelevat kahden vuoden syklissä, joten ensi kesänä ampiaisia pörrää todennäköisesti tätä kesää vähemmän.
Itä-Suomen yliopistotutkijan Jouni Sorvarin mukaan tämän lajin ampiaisilla on edelleenkin kova kiire etsiä ravintoa toukille. Kun saalishyönteiset alkavat loppua, ampiaiset hakeutuvat myös ihmisten ruokapöydille.
– Helteillä, jotka ovat onneksi jo ohi, ampiaiset ovat aktiivisimmillaan. Kuivilla ja helteisillä keleillä kukkien mesivarannot ovat vähäiset ja ampiaiset ovat nälissään. Ne haistavat hyvin sokerin ihmisten taskuista tai ruokapöydästä ja silloin sattuu yhteentörmäyksiä, Sorvari sanoo.
Yleensä ampiainen ei pistä, jos ihminen huomaa sen ajoissa, käyttäytyy rauhallisesti eikä ala huitoa.
– Jos menee pesälle vahingossa, tilanne on toinen. Jos avaa oven halkoliiteriin, jossa on ampiaispesä, ne voivat käydä kimppuun. Ampiaispesästä eroon päästäkseen kannattaa kutsua tuholaistorjuja, joka osaa hävittää pesän turvallisesti. Maksaahan se, mutta niin maksaa pistosten hoitaminenkin.
Sorvarin sanoin "ampiaishässäkkä" jatkuu vielä jonkin aikaa. Syyskuussa toimettomiksi jääneet työläiset voivat osua ihmisten lähelle lennellessään ympäriinsä päämäärättömästi.
– Niillä on niin sanotusti pallo hukassa ja ne voivat olla turhautuneita, kun kuningatar on kuollut eikä enää ohjaa niitä eikä niillä ole enää pesää puolustettavana, Sorvari sanoo.