Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyö oli vähällä notkahtaa Afganistanin Isaf-operaation päättymiseen vuodenvaihteessa. Erilaista suunnittelua ja arviointia on tehty jo vuosikaudet, ja se jatkuu entiseen malliin, mutta käytännön yhteistyölle etsitään nyt uutta sisältöä.
Suomi ja Ruotsi jättivät asiasta Natolle maaliskuussa yhteisen esityksen. Molempia maita pidetään Natossa esimerkillisen hyvinä rauhankumppaneina, siksi ne rohkenevat myös odottaa Nato-yhteistyöltä aiempaa enemmän.
Maat haluavat säännöllisiä poliittisia tapaamisia eri aihepiireistä, ministeritasoa myöten. Ehdotuksessa luetellaan pitkä lista aihealueita kyberpuolustuksesta energiaturvallisuuteen, ja näiden tiimoilta palavereihin löytyisi konkreettista sisältöä.
Suomi ja Ruotsi haluavat myös samaan pöytään Naton kanssa jo hyvissä ajoin silloin, kun asialistalla ovat kriisinhallintaan liittyvät operaatiot.
Yhteistä neuvoteltavaa löytyy maiden mielestä myös ns. fiksusta (smart) puolustuksesta, jolla käytännössä tarkoitetaan lähinnä monikansallista yhteistyötä kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Sotaharjoituksia suunnittelemaan ja lisää edustajia Natoon
Sotaharjoituksia Suomi ja Ruotsi haluavat päästä suunnittelemaan jo varhaisessa vaiheessa, mikä koskisi myös Naton nopean toiminnan joukkoja.
Lisäksi Suomi ja Ruotsi haluaisivat mahdollisuuden sijoittaa aiempaa suuremman määrän upseereita ja muita virkamiehiä Naton rakenteisiin sekä lähempää yhteistyötä Naton komentorakenteen ja maiden omien pääesikuntien välillä.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Suomi ja Ruotsi kirjaavat kehitysehdotuksiaan yhdessä: samoin toimittiin ennen Naton Chicagon-huippukokousta vuonna 2012.
Nato vakuuttunut yhteistyön tiivistämisestä Suomen kanssa
Juuri kokouksen alla Naton korkea-arvoinen edustaja arvioi epävirallisesti tulevaa yhteistyötä Naton läheisimpien kumppaneiden kanssa.
Edustaja käyttää tulevasta, Suomellekin tarjottavasta kumppanuusmallista termiä "tehostettujen mahdollisuuksien ohjelma" (Enhanced opportunities program).
Naton edustajan mukaan ne maat, "jotka ovat hyvin lähellä Natoa, jotka panostavat merkittävästi operaatioihimme, kutsutaan syvempään integraatioon Naton kanssa".
– Olen vakuuttunut siitä, että kun ohjelma aloitetaan virallisesti, sekä Ruotsi että Suomi osallistuvat siihen, edustaja arvioi.
Suomi mukaan Naton strategiseen suunnitteluun?
Ohjelman sisältöä Naton edustaja kuvailee näin:
– Maat saavat nopean ja ennustettavan pääsyn Naton nopean toiminnan joukkoihin sekä harjoituksiin ja koulutukseen. Saatamme hyvinkin kutsua Suomen ja Ruotsin osallistumaan Naton strategiseen suunnitteluun kaikilla tasoilla. Ennen sellaista on tehty korkeintaan erityistilanteissa.
– Mielestäni tämä ohjelma on jotain aivan uutta ja hyvin merkittävää, Naton korkea-arvoinen edustaja arvioi Ylen kysyessä Naton suhtautumisesta asiaan. Naton tavan mukaan edustaja ei esiinny omalla nimellään.
Suomen ja Ruotsin kanssa samoja ensilinjan kumppaneita ovat Georgia, Jordania ja Australia. Georgia pyrkii Naton jäseneksi, ja huippukokouksessa Naton ovea on tarkoitus raottaa sille lisää, panostamalla entistä syvempään yhteistyöhön.
Seuraavan kerroksen kumppaneina on jo 24 maata, jotka ovat olleet yhteistyössä Naton kanssa erityisesti Afganistanissa. Niitä varten räätälöidään uusi "yhteistyöalusta".
Niiden osalta Naton tarkoitus on säilyttää se korkeatasoinen yhteenkuuluvuus ja yhteistoiminta, jota on rakennettu operaatioiden ja harjoitusten kautta, Nato-lähde sanoo.
– Emme halua menettää sitä vain koska Afganistanin Isaf-operaatio on päättymässä.
Afganistanin tilannetta käsitellään Naton huippukokouksessa tänään torstaina ja tiivistettyä rauhankumppanuutta perjantaina. Suomi osallistuu keskusteluun molemmissa istunnoissa.
Mika Mäkeläinen, Yle Uutiset
Wales