Lääketieteellistäminen ja ylidiagnosointi puhuttaa maailmalla paljon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Englanissa pyritään rajoittamaan tutkimusten ja diagnoosien määrää jo käytännössä. Myös meillä hoidetaan aivan liikaa olemattomia sairauksia.
Ongelman ydin on se, että sairauksia ylidiagnosoidaan, eli joitakin sairauksia yritetään hoitaa tai ennaltaehkäistä liiankin varhain. Sen seurauksena on ollut sairauksien määritelmän laventuminen.
Lääkitystä vaativien sokeri- tai kolesteroli-arvojen raja on laskenut ja siksi yhä useampi suomalainen on hoidon ja seurannan piirissä. Pääkaupunkiseudulla hoidetaan nyt muun muassa paljon kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Medikalisoitumisesta kirjoittanut kuntoutuslääkäri Jari Turunen Oulusta sanoo, että hyvä esimerkki on aikuisiän diabetes.
– Ihan tutkittu tieto on se, että tautia yritettiin hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Pyrittiin laskemaan sokeria mahdollisimman alas ja huomattiin, että kuolleisuus lisääntyi.
ADHD muodissa
Yhdysvalloissa on jo lähes kymmenen prosenttia tietyn ikäisistä poikalapsista on todettu ADHD-lapsiksi, sanoo THL:n tutkimusprofessori Elina Hemminki.
Lievätkin vilkkaus- ja käytöshäiriöt nimetään hoitoa vaativiksi tiloiksi. Tämä on Yhdysvalloissa aiheuttanut hyvin paljon keskustelua.
– En tiedä, onko sellaista määrää lasten ADHD:ta. Lievätkin vilkkaus- ja käytöshäiriöt nimetään hoitoa vaativiksi tiloiksi. Tämä on Yhdysvalloissa aiheuttanut hyvin paljon keskustelua.
Jari Turunen puolestaan sanoo, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostisia rajoja on meillä lempeytetty jo pitkään.
– Aikaisemmin diagnoosin sai vasta sitten, kun oli sairaalassa manian takia. Nyt riittää muutaman päivän touhukkaampi jakso, sanoo Turunen.
Turusen mukaan mielenterveyshäiriöt eivät ole meillä vähentyneet. Niitä on koko ajan enemmän.
– Toki diagnostiikan laventaminen selittää sitä, mutta ajoissa hoitaminen ei ole vähentänyt sairauksia niin kuin ajatuksena on ollut.
Potilas tietää
Nykyään lääkäriin mennään usein valmiiksi tietoisena siitä, mikä vaiva on ja mitä lääkettä siihen tarvitaan. Ihmisiä itsehoitoon kannustava ilmapiiri ja lääkefirmojen kannustava mainonta saa monet tarkkailemaan itseään. Reseptilääkkeitä ei saa suoraa mainostaa, mutta esimerkiksi netistä löytyy kymmenittäin testejä siitä, mitkä oireet edellyttävät lääkäriin menemistä.
Tutkimusprofessori Elina Hemmingin mukaan markkinointi on sellaista, että se tapahtuu epäsuorasti terveys–sairaus-tuntemuksia esiin tuomalla niin, että ihminen itse huomaa tarvitsevansa tiettyä hoitoa.
Hemmingin mukaan lääkeyhtiöt etsivät myös asiantuntijoita, joiden tietävät olevan myönteisiä tietylle ajattelusuunnalle, joka sopii heidän tuotantoonsa. Lääkkeen myyntiä edistetään sitten tämän asiantuntijan esiintymisiä varmistamalla.
Uusia lääkkeitä tutkitaan ja tuotetaan jatkuvasti lisää ja erilaiset terveysmittarit, anturit ja kellot ovat jo tätä päivää. Tulevaisuudesta ei tiedetä.
Kuntoutuslääkäri Jari Turusen mukaan on mielenkiintoista nähdä, ovatko ihmiset tulevaisuudessa terveempiä vai huolestuneempia.