Kuopion Saaristokaupunkiin on noussut tämän vuoden aikana kokoluokassaan ainutlaatuinen kuivana rakentamisen oppimisympäristö.
Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat kasaavat kansallisten hometalkoiden hengessä 130 neliömetrin kokoista puista omakotitaloa jättiteltan alla suojassa säältä ja kosteusvaurioilta.
Siirreltävä teltta maksoi oppilaitokselle noin 80 000 euroa ja sen uskotaan kestävän käyttöä kymmenisen vuotta. Koulutuspäällikkö Ari Matilainen uskoo, että sijoitus maksaa itsensä takaisin, kun työn laatu paranee ja opiskelijoiden tietoisuus säältä suojaamisen merkityksestä kasvaa.
– Yksi keskeisimpiä asioita tässä on, että kuivana rakentamisen idea saadaan juurrutettua jo nuoriin opiskelijoihin. Nyt emme ole milloinkaan sään armoilla ja materiaalit saadaan asennettua paikoilleen kuivina. Se on myös työturvallisuuskysymys, koska täällä ei ole talven liukkausongelmia ja olosuhteet ovat huomattavasti paremmat kuin avotaivaan alla, Ari Matilainen kertoo.
Puutalon rakentamistöissä maanantaina mukana ollut rakennusalan opiskelija Niko Matilainen on oppimisympäristöön tyytyväinen.
– Varsinkin nyt kun on kylmät kelit ulkona, kyllä mä mieluummin sisällä työskentelen lämpimässä. Huomaa itsekin sen, jos käy välillä ulkona tekemässä työt, että tavarat täällä sisällä ovat kuivia. Kyllä sen eron huomaa, toisen vuosiluokan opiskelija summaa.
"Suojaukseen sijoitettu rahamäärä tulee kyllä takaisin"
Säältä suojaamista esimerkiksi huputtamalla käytetään yleisesti korjausrakentamisessa, ja uudisrakentamisessakin sääsuojauksiin kiinnitetaan koko ajan enemmän huomiota.
Pientalotyömailla kokonaan suojassa rakentaminen on sen sijaan todella harvinaista. Syiksi koulutuspäälliikkö Ari Matilainen arvioi juurtuneet tavat sekä pelot rakentamiskustannusten kasvusta.
Jos sitä verrataan siihen, mitä mahdollisten vaurioiden korjaaminen maksaa, suojaukseen sijoitettu rahamäärä tulee kyllä takaisin moninkertaisena.
Ari Matilainen
– Sitä on totuttu rakentamaan ihan avotaivaan alla ja luotettu siihen, että ei se tämän työmaan aikaan sitten sada ja kastele materiaaleja. Ja jos sade uhkaa, suojaus keretään laittaa paikalleen.
– Tietyissä tapauksissa syynä saattaa olla rahakin. Jos sitä verrataan siihen, mitä mahdollisten vaurioiden korjaaminen maksaa, suojaukseen sijoitettu rahamäärä tulee kyllä takaisin moninkertaisena, Matilainen uskoo.
Omakotitalotyömailla katosta tarvittaisiin ehkä kahden kuukauden ajan ja kiinteän sääsuojan vuokrakustannukset olisivat arviolta joitakin tuhansia euroja.
Ministeriö laatimassa asiasta ohjeistusta rakentajille
Ympäristöministeriö suunnittelevat parhaillaan projektia, jossa ohjeistetaan, mikä olisi sääsuojauksen hyvä taso erilaisissa rakennuskohteissa. Ohjeistuksen pitäisi olla valmis ensi vuoden aikana.
Kansallisten hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen ympäristöministeriöstä muistuttaa, että kuivana pitämisen käytännöt voivat olla hyvin erilaiset rakennusmateriaalista riippuen.
– Esimerkiksi kyllä betonirunko voidaan rakentaa pystyyn ilman sääsuojauksia, jos siellä on pelkkää betonia. Kun siihen tuodaan mukaan orgaanisia materiaaleja, sitten pitää pohtia miten se suojataan. Jos taas rakennetaan puukerrostaloa, mielestäni on ilmeistä, että se on suojattava säältä koko puurungon rakentamisen ajan, Pirinen pohtii.