Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Tarttuva syyhyepidemia todettu Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Yhdellä potilaalla on todettu viime viikolla laaja-alainen ja harvinainen karstasyyhy, joka on tarttuva.

Syyhypunkki mikroskoopin alla.
Kuva: Yle
  • Heli Mälkiä

Etelä-Karjalan keskussairaalassa on todettu tarttuva syyhyepidemia. Keskussairaalan potilaalla todettiin viime viikolla laaja-alainen karstainen syyhy. Kyseessä on harvinainen Norwegian scabies eli norjalaistyyppinen syyhy, joka tarttuu.

Karstasyyhyn taudinaiheuttaja on sama, Sarcoptes scabiei -punkki, kuin tavallisessakin syyhyssä. Tavallista syyhyä esiintyy jatkuvasti koko maassa, joten kaikki syyhytapaukset eivät liity tähän keskussairaalan epidemiaan.

Keskussairaalassa on aloitettu epidemian selvittäminen. Altistumiset syyhylle tapahtuivat elo-syyskuun vaihteessa. Altistuneita syyhylle on parikymmentä, lisäksi henkilökunnasta kymmenkunta on saanut syyhytartunnan. Altistuneille on lähetetty kirjeet, joissa on tietoa syyhyn aiheuttajasta, oirekuvasta ja hoidosta. Viikon sisällä sairaalalla on tarkempi selvyys syyhyn laajuudesta.

Tartunta ja oireet

Syyhyn aiheuttaja on läpimitaltaan 0,4 mm pituinen syyhypunkki. Syyhypunkkinaaras kaivaa ihon pintaan 2–15 milliä pitkän käytävän, johon se munii. Kehitys munasta sukukypsäksi syyhypunkiksi kestää noin kaksi viikkoa. Syyhy siis tarttuu jo ennen oireiden ilmenemistä.

Syyhy tarttuu ihokontaktissa. Erityisesti sängyn lämmössä punkit ryömivät ihmisestä toiseen, mutta tartunta kuitenkin pelkästään vuodevaatteiden välityksellä on harvinainen. Lapset voivat tartuttaa toisiaan leikkiessään.

Ensioireena syyhyssä on yleensä voimakas yöllinen kutina, joka alkaa 2–6 viikon kuluttua tartunnasta. Raapimisjälkiä esiintyy yleensä sormien välissä, ranteissa, rinnassa ja intiimialueilla. Ärtynyt iho liittyy usein tartuntaan.

Syyhyä hoidetaan voiteilla ja tarvittaessa suun kautta otettavilla tableteilla.