Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Näkökulma: Pelkkä puhe ei nosta ketään ylös, ulos ja liikkeelle – kuukauden liikkuja muuttaa puheet teoiksi

Työpaikalla istutaan paljon. Nyt tiedetään, että se vaarantaa terveytemme. Hoivakodeissa sitä vasta istutaankin, ellei sitten maata, ja nehän vasta vaarantavat vanhan ihmisen terveyden. Puhetta ulkoilusta ja liikkumisesta riittää. Muutettaisiinko puheet teoiksi vaikkapa Kuukauden liikkuja -haasteen avulla?

Tiina Merikanto Näkökulma-kuva piirros
Kuva: Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka
  • Tiina Merikanto

Suomessa istutaan aivan liian paljon: 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään 6 tuntia. Vastaani ei ole tullut yhtään tutkimusta siitä, kuinka paljon hoivakodeissa asuvat vanhat ihmiset istuvat. Mahtaakohan kuusi tuntia riittää, paitsi tietysti, jos ei pääse sängystä edes istumaan.

Mitä sitten tapahtuu, jos vanha ihminen ei liiku? Lihakset surkastuvat ja luusto rappeutuu. Masennuksen, keuhkokuumeen ja ummetuksen vaara lisääntyy. Tällaista listaa voisi jatkaa, samoin sitä listaa, jossa kerrotaan liikunnan hyvistä vaikutuksista. Tiedosta ei ole puute. Siispä en kirjoita sen enempää pelotteluja kuin perustelujakaan.

Hoivakodeissa sitä vasta istutaankin, ellei sitten maata, ja nehän vasta vaarantavat vanhan ihmisen terveyden.

Haastamme hoivakodit

Ottaisiko sinun hoivakotisi Kuukauden liikkuja -haasteen vastaan? Pidettäisiinkö teillä liikuntapäiväkirjaa ja katsoisitte kuka on talon Kuukauden liikkuja ja Kuukauden liikuttaja?

Liikkumista ei ole vain ulosmeno tai ohjatut jumppatuokiot. Liikuntapäiväkirjaan saa merkinnän, jos asukas tekee arjen askareita: ripustaa vaatteita, petaa sängyn tai napittaa villatakin napit itse. Asukkaat eivät kilvoittele toistensa kanssa, vaan itsensä kanssa, kukin oman toimintakykynsä mukaan.Tarkemmat ohjeet löydät Hoivakoti kuntoon sivustoltamme yle.fi/hoivakotikuntoon. Kuukauden liikkuja on asukkaiden, hoitajien, omaisten ja ystävien yhteinen haaste.

Kuukauden liikkuja -haasteen ovat jo ottaneet vastaan Someron Tervaskannon lisäksi Jalkarannan palvelutalo Lahdesta, Kostiakoti Pälkäneeltä, Paltanpuiston palvelukeskus Paimiosta ja Väkkärän palvelukeskus Jyväskylästä. Kuulemme heidän kokemuksistaan syksyn aikana.

Hoivakoti kuntoon

Hoivakoti kuntoon -projektissamme somerolaisen Tervaskannon asukkaat ja hoitajat haluavat yhdessä vanhustyön asiantuntijoiden kanssa tehdä palvelutalosta kodin. Projektimme valmentajia ovat työyhteisökouluttajat Anna Pylkkänen ja Taina Semi sekä geriatrian professori Jaakko Valvanne.

Hoivakoti kuntoon -kampanjan logo
Kuva: Juha Kiiskinen / Yle

Muutosta ei tehdä lisärahalla tai uusilla hoitajilla. Uudenlaista arkea luodaan käytännönläheisillä, pieniltäkin tuntuvilla asioilla, joiden merkitys on usein suuri. Jaamme Somerolta saadut opit kaikkien hoivakotien käyttöön. Toivomme, että myös te muut hoivakodit kerrotte toisillenne omista kokemuksistanne ja oivalluksistanne. Sen voi tehdä esimerkiksihoivakodeille suunnatussa Facebook-ryhmässä. Tulkaa siis mukaan yhteiselle matkallemme.

Käsien alentunut puristusvoima on huonon elinennusteen merkki. Niinpä. Toimeksi siis.

Muutos kannattaa aloittaa itsestä

Olin itse muutama kuukausi sitten fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa. Testin tulos oli hyvä, joiltakin osin jopa erinomainen, paitsi käsien puristusvoima. Työfysioterapeutti suositteli minulle lisäharjoituksia.

– Pääset sitten vanhana tuolista ylös, jos jalat tarvitsevat tukea, hän sanoi.

Käsien alentunut puristusvoima on huonon elinennusteen merkki. Niinpä. Toimeksi siis. Pienikin liike voi olla tärkeää. Jokaisen liikkuminen. Niin kotona kun hoivakodissa.