Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Psyykkinen valmentaja kertoo: Näiden asioiden kanssa teen töitä liigajoukkueessa

Tapparan psyykkisenä valmentajan toimivan Niilo Konttisen mukaan työssä käydään läpi arkisia asioita. Tavoitteena on saada kokonaisuus toimimaan niin, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla valmentautumista.

Tappara juhlii 1-1
Kuva: Tomi Hänninen
  • Sakari Lund

Henkinen valmennus on lisääntyvässä määrin tullut mukaan urheiluun. Niilo Konttinen toimi psyykkisenä valmentajana aiemmin nuorten jääkiekkomaajoukkueissa ja nykyään Tapparassa. Käytännössä hän on tekemisissä arkisten asioiden kanssa.

- Käydään kunkin pelaajan kohdalla jo aiemmin läpikäytyjä kehityskohteita läpi. Ne ovat usein hyvin yksilöllisiä. Työstetään niitä arjessa. Se on arjen valmennusta tukeva prosessi, siinä käydään läpi kaikkia asioita mitä elämänpiiriin kuluu, ei pelkästään kaukalossa olevia asioita, Konttinen kuvailee työtään Tapparassa.

Konttisen mukaan kysymys ei ole yleensä varsinaisista ongelmista.

- En kutsuisi niitä ongelmiksi. Ihan tavallisia arjen asioita, joiden kanssa me jokainen olemme tekemisissä. Kyse on siitä miten kokonaisuus saadaan toimimaan niin, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla suorittamista, harjoittelemista ja valmentautumista.

Nuorilla pelaajilla esiin tulevat asiat ovat erilaisia kuin vanhemmilla.

- Vaikea sanoa onko asioita enemmän vai vähemmän, mutta ne ovat erilaisia. 16-17 -vuotiaita poikia nostetaan liigarinkiin ja he joutuvat kohtaamaan aikuisten maailman vaatimustason.

Syksyllä nousi esiin Patrik Laineen tapaus. Tapparan suurlupaus nousi 18-vuotiaiden maajoukkueessa otsikoihin, kun hänet passitettiin kotiin valmentajalle haistattelun ja uhkailun vuoksi. Urheilijan egoon liittyvät asiat eivät kuitenkaan ole tavallisia Konttisen työssä.

- Aika harvoin tämäntyyppisten asioiden kanssa töitä tehdään. Totta kai välillä tulee ylilyöntejä.

Henkinen valmennus on lisääntynyt vähitellen urheilussa.

- Se on lisääntynyt tasaisesti, ei mitenkään räjähdysmäisesti. Pikku hiljaa on nähty enemmän, että myös tämä valmennuksen osa-alue täytyy olla kunnossa.  Se on löytämässä omaa paikaansa kokonaisuudessa, Konttinen totesi.

Joukkueurheilussa on luonnollisesti omat vaatimuksensa yksilöurheiluun nähden myös henkisessä valmennuksessa.

- Joukkueurheilussa pyritään hakemaan ryhmänä huippusuoritusta. Lopputulosta ei ratkaise yhden urheilijan panos. Sosiaalinen puoli ja yhteistoimintapuoli tulevat eri tavalla esille, Konttinen totesi.