Koulukuvaus ja päiväkotikuvaus ovat pitäneet pintansa myös digiaikana, kertoo Seppälän Koulukuvien myyntijohtaja Jari Lintala.
– Esimerkiksi ryhmäkuvat ovat paperisina perinteikkäitä, ja paperisina niitä halutaan. Jos ajatellaan suosituinta lisätilaustuotettamme, se on 10 kertaa 15 paperikuva. Koulukuvia jaetaan mummoille ja vaareille, ne laitetaan kirjahyllyyn. Se pitää olla paperisena, se on konkreettisempi kuin tietokoneella tiedostona.
Vaikka nykyään kuvataan joka päivä ja kaikkialla, ryhmäkuvaushetki on edelleen erityinen.
– Ihmiset tiedostavat toisaalta kuvan laadun, kun kuvataan paljon. Väitän, että studiotasossa ja selfieissä on eroa. Ihmiset osaavat tunnistaa kuvan laadun ja vaatia sitä.
Koulukuvia jaetaan mummoille ja vaareille, ne laitetaan kirjahyllyyn. Se pitää olla paperisena.
Jari Lintala
Myös Kuvaverkon toimitusjohtaja Esa Airaksinen antaa selfieille kiitosta.
– Selfiet ja kännykät ovat tehneet alalle hyvää. Kuvat ovat nyt esimerkiksi teinien suosiossa. Sosiaalisessa mediassa kuvan elinkaari voi olla jopa vain viisi sekuntia. En näe että koulu- tai päiväkotikuva tulisi digitalisoitumaan. Ryhmäkuvia arkistoidaan ja ainakin nämä kuvat jäävät muistoksi, lisää Kuvamuiston toimitusjohtaja Jussi Lahtinen.
Runsas kuvaaminen on totuttanut nuoren polven salamavalojen eteen ja opettanut poseeraamaankin.
– On ihan hyvä asia, että kuvataan ja ollaan tuttuja kameran kanssa. Ollaan luonnollisesti kameran kanssa kuvauksessakin. Mutta kyllä se edelleen jännittää lapsia, jo pitkään etukäteen ja siitä puhutaan. Kuvaajan tehtävä on laukaista jännitystä, Seppälän Koulukuvien Lintala sanoo.
Parinkymmenen vuoden sisällä on edessä iso murros
Kuvamuiston Jussi Lahtinen huomauttaa, että nykymaailmassa markkinat voivat muuttua nopeastikin.
– Jos joku ulkomaalainen tekijä tulisi markkinoille aggressiivisesti, se voisi olla iso muutos. Ulkomailla voivat olla toiset keinot käytössä kuvauksessa, tämä on globaalissa maailmassa yksi skenaario.
Iso muutos voi olla silloin, kun some-ajan lapset ovat itse vanhempia. Onko heille koulukuva vielä sama juttu?
Jussi Lahtinen
– Iso muutos voi olla silloin, kun some-ajan lapset ovat itse vanhempia. Onko heille koulukuva vielä sama juttu? Sitä vaihetta ei ole vielä nähty.
Ryhmäkuvauksia tekevät yritykset kertovat yhdellä suulla, että tarjontaa on koulukuvamarkkinoilla jo nyt aikaisempaa enemmän ja kilpailu on kovaa.
– Hinnat ovat pysyneet kurissa. Esimerkiksi me emme ole nostaneet useampaaan vuoteen yksittäisten kuvatuotteiden hintoja, huomauttaa Seppälän Koulukuvien Lintala.
– Ala pysyy kyllä hengissä, ja sille on tilaus, mutta kilpailussa on pysyttävä mukana. Tällä hetkellä tärkeää on nettikaupan kehittäminen, huomauttaa Kuvaverkon toimitusjohtaja Esa Airaksinen.
Suomessa ei olla menossa rajuun kuvankäsittelyyn
Kuva-alan yrityksille tulee yksittäisiä pyyntöjä koulu- ja päiväkotikuvien käsittelemisestä, ja pyynnöistä keskustellaan vanhempien kanssa.
– Me emme ole lähteneet sille linjalle, että olisimme aktiivisia tässä tai olisimme lähteneet markkinoimaan paranneltuja kuvia. Samalla tulisi lapsille ja nuorille ulkonäköpaineita, ettei kelpaisi sellaisena kuin on. Meille luonnollisuus on valttia, vaikka tekniset mahdollisuudet ovat rajattomat, huomauttaa Jari Lintala Seppälän Koulukuvista.
Me emme ole lähteneet sille linjalle, että olisimme aktiivisia tässä tai olisimme lähteneet markkinoimaan paranneltuja kuvia.
Jari Lintala
– Pari vuotta sitten Ruotsissa nousi kohu, kun koulukuvafirmat lähtivät markkinoimaan maksusta kuvanparannusta, heillä oli hintakategoriatkin käsittelyille. Sanouduimme heti irti siitä, koska meille luonnollisuus on valttia ja lapsen pitää kelvata sellaisena kuin on. Minusta on toivottavaa, ettei tällaista tulisikaan. Kun on puhuttu lasten ulkonäköpaineista yhä nuoremmilla, emme halua olla ainakaan se taho, joka tätä kärjistäisi.
Kuvaverkon toimitusjohtaja Esa Airaksinen olisi varovainen myös siinä, millaisilla termeillä kuvankäsittelystä puhutaan.
– Voi saada väärän käsityksen, kun puhutaan käsittelystä. Se on teknistä käsittelyä, jossa pyritään luonnollisuuteen. Esimerkiksi kasvojen kaventamista ei ole edes pyydetty. Meillä on toive, että kuva on mahdollisimman paljon kuvattavan näköinen. Toisaalta studiokuvaakin on aina korjattu ja pehmennetty kautta aikojen.
Uusintakuvia kuitenkin otetaan jonkin verran, jos kuvan ensimmäinen versio ei tyydytä.
– Lähinnä tyytymättömiä ovat ne, jotka ovat olleet esimerkiksi sairaana. Mutta totta kai kehityksen kanssa täytyy olla hereillä, minusta trendi on tällä hetkellä enemmän luonnollinen kuva kuin esimerkiksi amerikkalainen filmitähtivaloksi kutsuttu maitonaama, Kuvaverkon Airaksinen selvittää.