Ikäihmisiä hoidetaan Suomessa eniten kotona koko Euroopassa: yli 80 prosenttia vanhusväestöstä asuu kotona.
Mielikuva laitoksien ja hoivakotien Suomesta ei siis vältämättä pidäkään paikkaansa.
– Tässä prosenttiluvun korkeudessa ihmetyttää se, että Suomi on kuitenkin pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka luo ehkä mielikuvan siitä, että laitokset ja hoitopaikat olisivat meillä yleisemmin käytössä, Helsingin yliopiston dosentti, tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen toteaa.
Sadat tuhannet lapset hoitavat vanhempiaan – yhä useammin etänä
Vanhuksia kotona hoitavat omaiset: lapset ja puolisot. Kauppisen mukaan tällä hetkellä jopa 700 000 työssäkäyvää lasta hoitaa oman työnsä ohella ikääntyneitä omaisiaan.
Usein omaishoitajien liitot ja potilasjärjestöt arvioivat omaishoitajiien määräksi noin 300 000, mutta Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan yli kaksinkertainen määrä palkaansaajia kantaa vastuun kotona asuvista omaisistaan.
Omaishoidon tukea saa tällä hetkellä vain noin 40 000 suomalaista, joten suuri joukko tekee hoivatyötä korvauksetta.
Ikäihmisistä huolehditaan monin tavoin, muun muassa etähoito on lisääntynyt: yhä useammin ikäihmisiä hoidetaan etänä. Tällöin lapset hoitavat puhelimen välityksellä toisella paikkakunnalla asuvien vanhempiensa asioita.
Kun suuret ikäluokat vanhenevat ja kun hallituksen tavoitteena on siirtää hoivaa laitoksista koteihin nykyistäkin enemmän, omaisiaan hoitavien määrä nousee hurjasti.
Kauppinen laskee, että kun nyt 90-vuotiaita vanhuksia on Suomessa noin 40 000, muutaman kymmenen vuoden päästä heitä on nelin- tai viisinkertainen määrä. Näin ollen näiden tervaskannoiksikin kutsuttujen ikäihmisten määrä voi olla noin 200 000.
"Sandwiched" – tyttäret lasten hoidon ja vanhempien hoidon välissä
Kaisa Kauppinen johtaa Helsingin yliopistossa tutkimusohjelmaa, jossa pohditaan, kuinka omaishoivaa ja työssäkäyntiä voidaan yhdistää. Kauppinen on saanut satoja kirjoituksia omaisiaan hoitavilta, työssäkäyviltä lapsilta.
Suurin osa heistä on keski-ikäisiä naisia. He ovat niitä naisia, jotka ovat kenties hoitaneetensin omia pieniä lapsia, keskittyneet sen jälkeen omaan uraansa ja joille on nyt lankeamassa hoivavastuu omista vahemmista.
Puhutaan toisista ruuhkavuosista: ihminen on kahden hoivan, puun ja kuoren, välissä.
– Moni huomaa, että haluaisikin tehdä enemmän työtä ja panostaa enemmän työhönsä, mutta sitten tulee tämä toinen hoivavaihe. Puhutaan toisista ruuhkavuosista.
– Tilanteesta käytetään termiä "sandwiched", eli ihminen on kahden hoivan, puun ja kuoren, välissä.
– Toisaalta naisella olisi oma kiinnostava ura, ja toisaalta vielä omat teinikäisen lapset vaativat hoivaa. Sitten tuleekin ajankohtaiseksi lisäksi omien vanhempien tai puolison vanhempien hoitaminen.
Monet pohtivatkin tällaisessa tilanteessa eettisiä asioita: toisaalta halutaan kantaa vastuuta ikääntyneistä omaisista, toisaalta keskittymistä omaan työhön ja uraan pidetään tärkeänä.
– Monet miettivät sitä, että missä minun paikkani tässä palapelissä on.
Käyttääkö yhteiskunta kilttejä tyttäriä hyväkseen?
Onko pelkona se, että yhteiskunta käyttää kilttejä tyttäriä hyväkseen siirtämällä hoivavastuun koteihin ja luottamalla siihen, että naiset hoitavat vanhempansa – kenties korvauksetta ja oman uransa kustannuksella?
– En tiedä, onko kyse kilteistä työtistä, mutta kyllä he ovat niitä velvollisuudentuntoisia tyttäriä tai muita perhepiirin naisia, jotka ottavat hoivavastuuta.
– Ehkä aluksi vastuuta otetaan vähän, mutta sitten kun hoiva muuttuu tiiviimmäksi, niin naiset ikään kuin soljahtavat hoitajan rooliin. Sitten siitä on aika vaikea päästä eroon, kun molemminpuolinen kytkös on syntynyt.
En tiedä, onko kyse kilteistä tytöistä, mutta kyllä he ovat niitä velvollisuudentuntoisia tyttäriä ja muita naisia.
– Kyllä tällaisia trendejä voi nähdä jo nyt, mutta tulevaisuudessa yhä enemmän.
Kauppisen mukaan kirjoituksissa näkyy se, että joidenkin naisten toiveet omien urasuunnitelmien suhteen ovat alkaneet pikku hiljaa karista, kun hoivavastuuta on tullut lisää. Toisaalta suomalaisessa yhteiskunnassa naisia kannustetaan omaan uraan ja pysymään työelämässä.
– Suomalaisilla naisilla on paljon yhteiskunnallista vastuuta, ja he käyvät töissä huomattavan paljon verrattuna EU- maihin. Esimerkiksi Ruotsissa naiset tekevät paljon enemmän osa-aika työtä kuin Suomessa.
Kauppinen muistuttaa, että myös miehet hoitavat vanhempiaan: miehet auttavat esimerkiksi talonpidossa, luovat lumet ja huolehtivat enemmän käytännön asioista. Tyttärille lankeaa usein vanhempien terveyden- ja kodinhoito.
Tyttärien työura vaarassa katketa ennen eläkeikää
Tutkija patistaa päättäjiä tarttumaan vanhusten hoivan haasteisiin nyt, ennen kuin suuret ikäluokat vanhenevat: nyt on korkea aika pohtia sitä, miten lapset pystyvät samanaikaisesti huolehtimaan vanhemmistaan ja omista töistään.
– Mielestäni työn ja omaishoivan yhdistämistä pitää kehittää samaan tapaan kuin pienten lasten hoivassa.
.Nämä asiat kannattaisi pohtia nyt, kun olemme eläkeläisvyöryn edessä, ettei se olisi mikään pommi.
Vanhempiaan hoitaville pitäisi taata mahdollisuus osa-aikatyöhön ja palata töihin vanhempien hoitamisen jälkeen. Omaishoidon tukea pitäisi kehittää siten, että se voisi korvata lyhennetyn työajan aiheuttamaa palkan pienentymistä. Kauppisen mukaan vanhempien hoiva-aika pitäisi ottaa myös huomioon eläkettä laskiessa.
– Nämä asiat kannattaisi pohtia nyt, kun ollaan eläkeläisvyöryn edessä, eikä vasta sitten kun, se pamahtaa päälle, ettei se olisi mikään pommi vaan harkittu asia.
Vanhempien hoivan ja oman työn yhdistäminen voi olla hyvin raskasta, ja vaarana on, että vanhempiaan hoitava ei jaksakaan tehdä töitä omaan eläkeikäänsä saakka.
– Vanhempien hoiva keskittyy ikäryhmiin yli 45-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat. Näiden ikäryhmien toivotaan nimenomaan jatkavan töissä 65- tai jopa 68-vuotiaiksi.
– Tutkimukseni mukaan hoivaajilla on ennenaikaisen eläkeelle siirtymisen ajatuksia enemmän kuin niillä, joilla ei ole tällaista kuormittavuutta lisäävää tilannetta.
– Hoiva voi viedä vie niin paljon aikaa ja energiaa, ettei enää jaksakaan tehdä töitä. Myös työhön palaaminen hoivavastuun loppumisen jälkeen voi olla vaikeaa.
Kodinhoitajia Virosta ja Venäjältä vanhuksia hoitamaan?
Monissa Euroopan maissa on yleistynyt kotiapulaisen palkkaaminen naapurimaista vanhuksia hoitamaan.
– Esimerkiksi Italiaan tulee paljon vanhuksia hoitamaan lähimaista, kuten Albaniasta ja Romaniasta. Näistä maista tulevien on helppo omaksua italian kieli.
Saksaan näitä niin sanottuja siirtolaishoitajia tulee paljon Puolasta. Tulevaisuudessa voisi siis olla mahdollista, että Suomeen palkattaisiin kodinhoitajia esimerkiksi Virosta tai Venäjältä, jos omaisten voimat eivät riitä ja jos laitospaikkoja ei ole.
Kauppinen ei näe ongelmaa siirtotyövoiman käyttöä omaishoidossa, jos se tehdään lakien mukaisesti ja palkoista ja sosiaaliturvasta huolehditaan. Näin ei tosin läheskään aina ole, vaan työtä tehdään myös pimeästi – tai ainakin harmaalla alueella.