Moldova on Euroopan köyhin maa ja tänä talvena se voi olla myös kylmin. Moldovalaiset saattavat palella kodeissaan, koska Venäjä painostaa maata vähentämällä kaasutoimituksia. Ja kaasu on keskeinen lämmitysenergia koko maassa.
Venäjä on jo aikaisemmin sulkenut rajansa tuonnille Moldovasta. Tämä iskee kovalla tavalla talouteen koska elintarvikkeet ovat Moldovan ainoat vientituotteet ja ainoat varsinainen vientimarkkinat ovat olleet Venäjällä.
Syy Venäjän nuivaan suhtautumiseen on Moldovan halu lähestyä Euroopan unionia. Moldova allekirjoitti aiemmin syksyllä yhteistyösopimuksen EU:n kanssa.
Itä vai länsi – vaaleissa se selviää
Sunnuntaina 3,5 miljoonan asukkaan Moldovassa äänestetään parlamenttivaaleissa, jossa tärkein kysymys on juuri valinta idän ja lännen välillä. Moldovalaisten on kerrottava, haluavatko lähestyä EU:ta vai liittyä Venäjän johtamaan tulliliittoon. Vielä näin pari päivää ennen vaaleja on hyvin vaikeata ennustaa, kumpi puoli voittaa. Puolet kansalaisista arvioidaan olevan Venäjän kannalla, puoletEU:n.
Parlamenttiin valitaan 101 edustajaa ja vaaleihin osallistuu 21 puoluetta, yksi puolueblokki ja joitakin riippumattomia ehdokkaita.
Vaaliviranomainen on sulkenut yhden ison puolueen, Patrian, pois vaaleista, koska sen sanotaan saavan tukea ulkomailta. Sellainen on Moldovassa kielletty. Puolue on vienyt asian oikeuteen, joka ratkaisee voiko Patria osallistua sunnuntain vaaleihin. Patria on Venäjämielinen puolue.
On arveltu, että Moldova voisi vaalien jälkeen kohdata Ukrainan kaltaisen protestiaallon. Juuri nyt sellainen vaikuttaa kuitenkin melko kaukaiselta ajatukselta. Voimasuhteet ovat luultavasti niin tasan, että puolueet pyrkivät luomaan koalitiohallituksen. Pienpuolueet, jotka jäänevät sen ulkopuolelle, eivät ole riittävän voimakkaita saamaan kansan kaduille. Moldovalaiset eivät myöskään ole olleet kovin aktiivisia poliittisesti. Tämä voi johtua siitäkin, että noin neljännes kansasta asuu ja työskentelee ulkomailla.
Spekuloinnit siitä, että Venäjä haluaisi saada Moldovan haltuunsa suoraa tai välillistä väkivaltaa käyttäen ovat laantuneet. Moldovassa on kuitenkin alueita, jotka ovat sanoneet haluavansa liittyä Venäjään, vaikkei Moldovalla edes ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
Transnistrian alueen niin sanottu jäätynyt konflikti vaikuttaa sekin Venäjään kiinnostukseen. Transnistria on julistanut itsensä itsenäiseksi jo 1990-luvun alussa ja elää käytännössä salakuljetuksella ja mm laittomalla asekaupalla. Venäjällä on alueella sotilaita, virallisesti he ovat siellä rauhanturvatehtävissä.
Maan sisäpolitiikkaan vaikutetaan ulkoa
Tutkija Corneliu Ciurea Idis-järjestöstä sanoo, että Moldovaa tällä hetkellä on painostusten kohteena sekä Venäjän että EU:n puolelta.
– Venäjä painostaa meitä avoimemmin ja kovemmin ottein, mutta kyllä EU:kin haluaa vaikuttaa maamme sisäpoliittisiin päätöksiin, sanoo Ciurea.
Corneliu Ciurea kertoo, että moni moldovalainen on ollut tyytymätön EU:n vaatimuksiin tasa-arvolainsäädännön suhteen. Tämä tarkoittaa, että moni vastustaa lakeja, joilla varmistetaan mm homoseksuaalisten oikeuksia. Tämä on vähentänyt EU-ystävällisten puolueiden tukea.
Samalla Moldova on niin köyhä, ettei selviä ilman ulkopuolista apua. EU onkin maksanut monenlaisista projekteista, joilla on esimerkiksi parannettu teitä ja rakennettu vesijohto- ja viemäriverkostoja.
Tiet ja vesihuolto jokapäiväisiä ongelmia
Hyvin monelta maaseudun asukkaalta puuttuu vesijohdot ja viemärit. Vettä haetaan yleensä yhteisistä kaivoista, ja se on hyvin usein kovin saastunutta. Avokaivot yhteisillä sangoilla, jolla vettä nostetaan, saastuvat helposti, eikä monikaan välitä tarkistaa veden laatua.
Eräässä kylässä Drochian alueella Pohjois-Moldovassa 74-vuotias Andrei sanoo, ettei hän halua vesijohtoa. Hänen mielestään vesi likaantuu ja rupeaa haisemaan pahalle, kun se tuodaan kotiin johtoja pitkin. Kaivossa vesi saa ilmaa ja pysyy puhtaana, uskoo Andrei. Hän ei myöskään pidä hankalana sitä, että vesi pitää kantaa kotiin painavissa sangoissa.
– Ehkä oikein vanhat ihmiset tarvitsevat vesijohtoja, minä jaksan hyvin kantaa vesisankoja, sanoo Andrei.
Drochian aluepresidentti Andrei Marian on eri mieltä.
– Ei ole normaalia, ettei ole kunnollista vesi- ja viemärijärjestelmää. Sellainen ei vastaa minkään maan standardeja, sanoo Marian.
Aluepresidentti Marian toteaa, ettei EU:lta saatu raha riitä tilanteen korjaamiseksi koko Drochian alueella, siksi viranomaiset yrittävät nyt löytää lisärahoitusta muualta.
Eikä riitä, että vesihuolto saadaan kuntoon. Alueen tieverkosto on hajoamassa ja tarvitsee pikaisesti korjausta. Siihenkin pyritään löytämään rahaa. Marianin mukaan teitä olisi pitänyt korjata jo kaksikymmentä vuotta sitten, nyt tilanne on kurja.
Liikenteessä näkee hyvin myös kuinka köyhästä maasta on kysymys, autot, rekat ja moottoripyörät liikkuvat teillä sulassa sovussa puutarhatraktoreiden ja hevoskärryjen kanssa.
On vaikeata mitata, miten köyhä Moldova on. Ulkomailla työskentelevät lähettävät rahaa kotiin. Se raha ei koskaan löydä tiensä virallisiin lukuihin. Siitä ei makseta veroa, mutta se tietenkin kohentaa taloutta ja lisää ihmisten ostovoimaa.
Kerstin Kronvall, Moldova