Saksan hallituspuolueet pääsivät liittokansleri Angela Merkelin (CDU) johdolla käytyjen neuvottelujen jälkeen sopuun sukupuolikiintiöistä pörssiyhtiöiden ja suuryritysten hallintoneuvostoihin ja muihin johtoelimiin. Työnantajat ja talouselämä pitävät kiintiöitä turhina.
Lakiesityksen mukaan 108 suuren pörssiyhtiön hallintoneuvostoihin on valittava vuoden 2016 alusta lähtien vähintään 30 prosenttia naisia. Jos kiintiö ei täyty, tuolit jäävät rangaistukseksi tyhjiksi.
Saksan teollisuus- ja kauppakamarien liiton lakiosaston johtajan Annika Böhmin mukaan hallintoneuvoston vajaamiehitys voi johtaa tilanteeseen, ettei hallintoneuvoston kokous ole päätösvaltainen, koska kokouksessa on oltava paikalla vähintään puolet jäsenistä.
Saksan talousinstituutissa DIW:ssä on laskettu, että jos yritykset pitävät kiinni kiintiöstä, 233 hallintoneuvostoissa olevaa miestä joutuu tekemään tilaa naiselle. Tasapainotukselle olisi varaa myös johtokunnissa, joiden jäsenistä on naisia alle viisi prosenttia.
Teollisuus pitää tarpeettomana
Saksan työnantajajärjestössä ja kauppakamarien liitossa kiintiölakia pidetään tarpeettomana ja jopa haitallisena. Niiden mielestä naisten osuus hallintoneuvostoissa ja yhtiöiden johtoelimissä on kasvanut viime vuosina myös ilman pakkoa.
– Kiintiölailla rajoitetaan omistajien oikeutta päättää itse siitä, kuka on sopivin ja pätevin valvomaan heidän omistamaansa toimintaa. Omistajille ei ole tärkeintä sukupuoli vaan pätevyys, sanoo Annika Böhm.
Omistajille ei ole tärkeintä sukupuoli vaan pätevyys.
Annika Böhm
Hänen mielestään kiintiöt ovat väärä tapa saada enemmän naisia johtaville paikoille.
Saksan työantajaliitossa epäillään, että nimitysten peruminen väärän sukupuolen perusteella voi rikkoa Saksan perustuslakia.
Sukupuolikiintiön hallitussopimukseen vaatineet sosialidemokraatit pitävät kiintiötä historiallisena kulttuurimuutoksena ja vahvana signaalina päteville naisille.
He tyrmäävät Baijerin kristillissosiaalisen unionin pelot, että naiskiintiö voi lamaannuttaa taloutta ja ettei tehtäviin löydy tarpeeksi päteviä naisia.
Tällaiset puheet ovat oikeusministeri Heiko Maasin (sd) mukaan viime vuosisadalta. Tukea hän saa 50 prosentin naiskiintiöitä vaatineilta vihreiltä ja vasemmistopuolue Linkeltä.
Myös liittokansleri toppuuttelee kuumina käyviä puoluetovereitaan ja talouselämän edustajia.
– Saksalla ei ole varaa olla käyttämättä hyväkseen naisten pätevyyttä, sanoi Angela Merkel liittopäivillä talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Lisää naisia myös johtokuntiin
Sitova sukupuolikiintiö oli suunnitteilla myös muihin kuin pörssiyhtiöihin. Demarit joutuivat kuitenkin tinkimään tavoitteistaan kristillisdemokraattien kovan vastarinnan edessä.
Kompromissin tuloksena syntyi päätös, jonka mukaan 3 500 yli 2 000 työpaikan suuryritystä saa päättää itse naiskiintiöistä. Vastaavasti niissä on valittava naisia hallintoneuvostojen lisäksi myös johtokuntiin ja muihin yrityksen johtotehtäviin.
Yhtiöiden on laadittava suunnitelma naisten osuuden lisäämisestä vuoden 2015 aikana ja pantava se toimeen vuoteen 2017 mennessä.
Sukupuolikiintiölaki koskee molempia sukupuolia. Myöskään miesten osuus ei saa jäädä suuryritysten hallintoneuvostoissa alle 30 prosentin.
Saksan hallitus päättää lakiesityksestä lopullisesti 11. joulukuuta. Sen on tarkoitus astua voimaan 2016 alussa.