Suomessa on arviolta vielä 600 leipomoa, vaikka ala onkin keskittynyt kovasti. Kamppailu on kuitenkin kiihtynyt: esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistykseen kuului 80-luvulla vielä 40 jäsenleipomoa. Ensi kesänä luku on arviolta 13, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Matikainen.
Leipää leipomoiden suusta vie Matikaisen mukaan tuonnin räjähtänyt kasvu. Yli 20 prosenttia täällä myydyistä leipomotuotteista valmistetaan muualla. Suurin osa esimerkiksi kauppojen paistopisteissä tehtävistä tuotteista on ulkomaista alkuperää. Leipomot sinnittelevät silti:
– Suomen leipäkulttuuri on maailman rikkain. Vaikutteita on idästä, lännestä, etelästä ja pohjoisesta. Uskomme kuluttajien yhä haluavan kotimaista, Suomessa tehtyä leipää.
Osa perinteisistä leipomoista vastaa haasteeseen kehittämällä tuotteita paistopisteiden käyttöön. Näin on tehnyt myös Pohjanmaan Leipomo, jonka toimitusjohtaja Matikainen on. Yrityksen päämarkkina-alue on Pietarsaaren ja Oulun välillä, mutta tuotteita sillä on keskusliikejakelussa pääkaupunkia myöten. Leipomo sijoittuu 2 miljoonan liikevaihdollaan Matikaisen arvion mukaan 30–40 suurimman joukkoon.
Karppileipä kesti vain hetken
Karppaus eli hiilihydraattien välttely näkyi jokin aika sitten niin sanotun karppileivän buumina. Kyseessä oli kuitenkin vain vajaan vuoden mittainen piikki, eikä Matikainen ihmettele syitä:
– Oli elintarvikkeella minkälaisia ominaisuuksia hyvänsä, niin jos ei se maistu hyvältä, ei se voi olla kauan markkinoilla.
Vielä 10 vuotta sitten näki urheilukenttien reunalla välipalana leipää. Nyt näkee paljon muutakin.
Jarmo Matikainen
Leivän syöntiä nakertaa Matikaisen mukaan nykyään välipalakulttuurin laajentuminen. Kauppojen hyllyillä on paljon aiempaa suurempi joukko leipää korvaavia tuotteita hyllyillä.
– Vielä 10 vuotta sitten näki urheilukenttien reunalla välipalana leipää. Nyt näkee paljon muutakin, sanoo Matikainen.