Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan seuduilla otettuja kudosnäytteitä säilötään jatkossa Porissa keskussairaala-alueelle sataan pakastearkkuun, jotka kuuluvat Auria Biopankille.
Biopankki aloitti vast'ikään toimintansa, ja ensi alkuun suostumuksia sairaalassa otettujen näytteiden keräämiseen ja tallentamiseen on saatu jo tuhansilta ihmisiltä.
Vielä tänä vuonna suostumuksia näytteiden säilömiseen on kerätty lähinnä Turussa yliopistosairaalaan tulevilta potilailta osalla osastoista, mutta jatkossa näytteitä on tarkoitus ottaa koko länsirannikon alueella.
Laaja aineisto
Varsinainen kudos- ja verinäytteiden keruu aloitetaan ensi vuoden puolella. Tämän vuoden suururakka biopankille on ollut aiemmin otettujen noin miljoonan näytteen siirto biopankkiin. Varhaisimmat patologiset näytteet ovat 30-luvulta.
– Jatkossa kun otamme verinäytteitä, voimme ottaa myös yhden putkilon biopankkiin. Ihmiset ovat suhtautuneet tähän erittäin positiivisesti, johtaja Heli Salminen sanoo.
Ihmiset ovat suhtautuneet tähän erittäin positiivisesti.
Auria Biopankin johtaja Heli Salminen
Biopankkiin kertyvien näytteiden säilytyksen järkevyys arvioidaan viiden vuoden välein. Esimerkiksi veri- ja DNA-näytteiden säilytys vaatii vähintään -80 celsius-asteen säilytyslämpötilan, joten aivan kaikkia näytteitä ei kannata säilöä.
Apua tutkimukseen
Tutkimuksessa tiedustellaan myös, haluavatko näytteen antajat tietää, jos näytteistä selviää terveyden kannalta jotain merkittävää. Tällöin voidaan alkaa antaa hoitoa. Tutkijoidenkin yllätykseksi lähes kaikki ovat halunneet kuulla mahdollisesta sairaudesta.
Tarkoitus on, että näytteet hyödyttävät kansalaisia.
Auria Biopankin johtaja Heli Salminen
– Kun biopankkilakia säädettiin, pohdittiin, että ihmiset eivät varmaan halua tietää näistä asioista. Tämä kertoo aika päinvastaista, Salminen sanoo.
Biopankin avulla on tarkoitus auttaa tutkimusta ja lääkekehitystä. Tällä hetkellä suostumuksia näytteiden tallentamiseen on jo tuhansilta ihmisiltä.
– Tarkoitus on, että näytteet hyödyttävät kansalaisia. He saavat henkilökohtaisempaa hoitoa, opitaan tuntemaan sairauksien syntyä, voidaan vertailla potilaiden hoidon tuloksia, voidaan tehdä ennusteita hoidon onnistumisesta eli päästään henkilökohtaisempaan hoitoon, Salminen kertoo.