Kun nuori mies Lauri Valola esittelee kangaskuosejaan, katsojan pitää oikein pinnistellä.
Pikkutarkat kuvat erikokoisista kaupungeista ovat täynnä teitä, risteyksiä, rakennuksia, yksityiskohtia, joiden kautta 11-vuotias poika kulkee, havainnoi ja nauttii.
Nyt olen vielä liian epäkypsä piirtämään kuvakirjoja.
Lauri Valola
– Täältä löytyy paljon keijuja, kuumailmapalloilevia, juuri lapsen saaneita, taivaassa olevia, putoavia ja kävelyttäviä voimanaisia. Jokaisessa tyynyliinassa on periaatteessa sama kaupunki, vaikka eri kokoisena ja yksityiskohdiltaan erilaisena. Pääkaupungissa ja muun muassa 1,5 miljoonan asukkaan kaupungissa molemmissa on sirkus, Lauri kuvaa.
Vuorikaupunki-kuosista löytyy Laurin mukaan runsaasti retkeilypaikkoja ja iso radiolähetin.
– Kaupunkini ovat köyhiä. Niillä ei ole ollut varaa rakentaa metroa tai raitiovaunuliikennettä, siksi kaupungeissani ajetaan autoilla, Lauri perustelee teiden ja risteysten suurta määrää piirroksissa.
Piirroksia syntynyt 2-vuotiaasta lähtien
Lauri Valola kertoo piirtävänsä aina silloin, kun ei ole koulussa tai harrasta jotakin, esimerkiksi squashia, soita tuubaa orkesterissa, pelaa sulkapalloa tai baseballia. Haaveissa hänellä on piirtää kuvakirjoja.
– Nyt olen vielä liian epäkypsä piirtämään kuvakirjoja. Joitakin harjoituksia olen tehnyt esimerkiksi lentokoneen ja rekan ohjaimissa ja piirtänyt miltä sieltä näyttää, Lauri haaveilee.
Kaupunkini ovat köyhiä. Niillä ei ole ollut varaa rakentaa metroa tai raitiovaunuliikennettä, siksi kaupungeissani ajetaan autoilla.
Lauri Valola
Äidin kuvauksen mukaan nuori herra on pitkäjänteinen ja sinnikäs.
– Lauri on hyvin yrittäjähenkinen ja tienannut esimerkiksi taskurahansa aina itse autoja imuroimalla tai taidetta myymällä ja nyt sitten kangaskuosia piirtämällä, Marianne Valola kertoo.
Laurilla on diili paikallisen taidekaupan kanssa. Aina, kun tussi loppuu, hän saa kaupasta tilalle uuden. Ja tussejahan nuorella miehellä kuluu.
Luovuus kun pulppuaa Laurista. Mikä tahansa havainto saattaa ilmestyä hänen piirroksiinsa tarinana tai kuvana.
– Kotikaupungin Vesijärvenkatu kulkee piirroksissa siitä syystä, että se on Laurin mukaan aivan erityinen. Nelikaistaisella kadulla kaistoja ei ole erotettu toisistaan kiinteällä viivalla vaan katkoviivalla ja siitä seuraa sitten moni asia, Marianne Valola muistelee yhtä Laurin havaintoa, jonka seurauksena tyynyliinoista löytyy monta uutta yksityiskohtaa.