9.12. Ilo ja suru kohtaavat Lampasehin alueella lasten keinuessa tsunamissa tuhoutuneen talon vieressä.
Lapset eivät joutuneet kokemaan katastrofin kauheuksia toisin kuin vanhempansa. Suurin osa Lampasehin asukkaista kuoli tsunamissa.
Naisia kuoli täällä paljon miehiä enemmän, koska suuri osa miehistä oli aallon iskiessä kalastamassa. Vaikka monet ovat avioituneet uudelleen, näkee tämän edelleen katukuvassa.
Selviytymistarinat ovat tylyjä. Vedestä itsensä takaisin elämään taistellut 49-vuotias Yusmidar menetti tsunamissa kaksi lastaan ja 16 sukulaistaan.
Nainen kertoo tukin osuneen häntä kipeästi ylävartaloon. Ruumiilliset vaivat koettelevat lopun elämää, mutta ylittämättömästi pahimpia ovat sielun saamat iskut.
Hän kertoo tarinansa hämmästyttävän avoimesti. Hymy naisen kasvoilla on surumielinen. Yusmidar kertoo islamin auttavan. Saman kuulee liki jokaiselta tsunamista selvinneeltä syvästi uskonnollisessa Acehissa.
Yusmidar asuu ulkomaisella tuella rakennetussa yksikerroksisessa talossa, kuten muutkin Lampasahin nykyisistä asukkaista. Vain viidennes alueen asukkaista eli täällä ennen tsunamia.
Aivan merenrannassa sijaitseva Lampasah on kaikkea muuta kuin haluttua asuinaluetta. Täällä asuvat ne, joiden on pakko.
Pakon tuntua on Yusmidarin elannossakin. Hänen on jatkettava simpukoiden keräämistä, vaikka meri pelottaa.
**8.12.**Onni selvisi takaisin riisipellolle
Bahagia on 38-vuotias mies riisipellon laidalla. Hän on menossa ruiskuttamaan hyönteismyrkkyä puolen hehtaarin alalleen.
Riisinviljely on onnistunut alueella viiden vuoden ajan eli siitä lähtien, kun maaperän suolapitoisuus laimeni riittävästi. Valtava aalto pyyhki kaiken näiltä sijoilta tapaninpäivän aamuna kymmenen vuotta sitten.
Bahagia on Acehin kieltä – suomeksi se tarkoittaa onnea. Riisinviljelijä oli nimensä mukaisesti onnekas selvitessään hengissä tsunamista. Hän onnistui pakenemaan kahden lapsensa kanssa kukkuloille.
Muutaman kymmenen asukkaan kotikylästä kuoli seitsemän ihmistä. Se ei ollut läheskään pahimmin kärsinyt kylä Acehin pääkaupungin Banda Acehin lähistöllä. Acehissa tsunamin mukana päättyi noin 170 000 ihmisen elämä.
Bahagia kertoo, että järkytys on syvällä sielussa. Maanjäristyksen jyly, hyökyaalto ja sen seuraukset tulevat edelleen usein uniin.
Tsunami ei ole Bahagian elämän ainoa koettelemus. Hän oli jonkin aikaa sissitaistelijana Vapaa Aceh-liikkeen joukoissa. Tuolloin hän lymysi samankaltaisilla kukkuloilla, jollaiselle pakeni tsunamia.
Rauha on kaikkein tärkeintä, sanoo mies. Kohta hän kaivaa lompakostaan valokuvan, jossa poseeraa nykyisten epävirallisten kodinturvajoukkojen asussa. Hän on näillä tienoilla ikäisekseen tyypillinen mies.
Bahagia valittelee vielä riisisatojen olevan edelleen kehnonlaisia suolan takia. Myös rotat haittaavat. Hän kyselee pohjoisilta tulijoilta, miten pääsisi eroon riisipeltoa tärvelevistä rotista. Tähänkään meillä ei ole vastausta.
7.12. Kuka muistaa Acehin?
Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen joulu-tammikuussa kymmenen vuotta sitten maailma katsoi tänne Acehiin. Tsunamissa oli kuollut täällä noin 170 000 ihmistä. Se on järkyttävämäärä kuolleita alueella, jolla asui tuolloin reilut neljä miljoonaa ihmistä. Jumalan selän takana olevasta kolkasta tuli huomion kohde.
Elokuussa 2005 Aceh puolestaan katsoi Suomeen. Itsenäisyydestä lähes 30 vuoden ajan taistellut Vapaa Aceh-liike ja Indonesian hallitus olivat päässeet rauhansopimukseen presidentti Martti Ahtisaaren välityksellä Suomessa käydyissä neuvotteluissa. Vähitellen Aceh unohtui.
Erityisitsehallinnon rauhansopimuksessa saaneesta maakunnasta tuli yksi maailman unholaan vaipuneista kriisipesäkkeistä.
Mitä Acehiin kuuluu nyt, kun Kaakkois-Aasian tsunamista tulee pian kuluneeksi kymmenen vuotta. Ensi elokuussa on mennyt saman verran rauhansopimuksesta.
Miten acehilaiset ovat toipuneet tsunamista? Voiko mätänevien ruumiskasojen näkemisestä edes toipua? Yle Uutiset kirjoittaa Acehista matkablogissa.