Vapaaehtoisuus ja hyvä tahto eivät ole riittävästi edistäneet tasa-arvoa ja naisten nousua suomalaisten pörssiyritysten johtoon, sanoo toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Palola haluaisi pörssiyrityksiin kiintiöt, jolla naisten määrää hallituksissa lisättäisiin.
– Kun hyvä tahto ei oikein näytä toimivan niin sitten meidän on turvauduttava lainsäädännöllisiin keinoihin, ainakin väliaikaisesti. Tarvitaan radikaalimpia toimenpiteitä, jotta naisten osaaminen saadaan paremmin käyttöön yritysten johdossa, patistaa Yle Radio 1:n Ykkösaamussa haastateltu Palola.
Saksassa hallitus on päättänyt lähteä nostamaan naisten määrää yritysten johdossa sukupuolikiintiöiden avulla. Vuoden 2016 alusta suurimpien pörssiyhtiöiden hallintoneuvostoissa tulee olla vähintään 30 prosenttia naisia.
– Saksa antaa erityisen hyvän esimerkin. Siellä asiaa on yritetty viedä vapaaehtoisesti eteenpäin jo 32 vuotta, muistuttaa Palola.
Saksassa naisten osuus pörssiyritysten hallituspaikoista lasketaan muutamissa prosenteissa ja hallintoneuvostoissakin naisia on vain 14 prosenttia.
Suomi taas on etulinjassa tasa-arvon edistämisessä, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. Meillä vajaa neljännes pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on naisia. Jos mukaan lasketaan vain suuret pörssiyhtiöt niin naisten osuus nousee 29 prosenttiin.
– Meillä on itsesäätelyllä saatu naisten määrä hallituksissa lisääntymään. Tästä on tullut muun muassa europarlamentilta tunnustusta, Linnainmaa muistutti Ykkösaamussa.
"Kiintiöt nostavat epäpätevia naisia johtoon"
Suomessa elinkeinoelämä on vastustanut kiintiöitä ja luottaisi itsesäätelyyn naisten määrän lisäämisessä yritysten johdossa. Leena Linnainmaan mukaan kiintiöiden ongelma on se, että nostavat yritysten johtoon naisia joilla ei ole liiketoimintaosaamista eikä toimitusjohtajataustaa.
– Jos katsotaan mikä on se pooli, mistä näitä naisia valitaan, niin kyllä heidän taustansa poikkeaa. Miespuoliselle lakiasiain johtajalle voidaan sanoa ettei sinulla ole toivoa tulla valituksi hallitukseen, mutta jos olet nainen, todennäköisesti sinne pääset.
– Pörssiyhtiön hallituksen jäsenethän ovat yleensä liiketoimintajohtoa tai johtoryhmän jäseniä ja keskimäärin 51-60-vuotiaita. Tästä porukasta vain noin viisi prosenttia on naisia, joten on suoranainen ihme että meillä on näinkin paljon naisia hallituksissa, sanoo Linnainmaa.
STTK:n Palola ei hyväksy ajatusta että kiintiöt nostaisivat hallituksiin epäpäteviä naisia.
– Hämmästelen todella kovasti että olisi sellainen käsitys valloillaan, ettei meillä olisi päteviä naisia. Vielä hämmästyttävämmältä tuntuu vaatimus, että pörsiyhtiön hallituksen jäsenellä pitäisi olla toimitusjohtajatausta, Palola sanoo.
– Hallituksessahan sparrataan yhtiön toimivaa johtoa ja tuodaan erilaisia näkemyksiä sen toimintaan. Täytyy sanoa, että naisnäkökulma puuttuu hyvin monesta yhtiöstä. Ehkä se myös sitten näkyy näiden yritysten toiminnassa.
Linnainmaan mukaan kiintiöt eivät ratkaise naisten puuttumista yritysten johdosta. Esimerkiksi Norjassa naiskiintiöt ovat johtaneet siihen, että hallituspaikat kerääntyvät samoille hallitusammattilaisille.
– Todellinen ongelma naisten pääsyssä johtotehtäviin on siinä, että heitä ei juurikaan etene liiketoimintajohtoon. Tähän pitäisi puuttua jo koulutusvalinnoissa. Jos naiset eivät opiskele esimerkiksi diplomi-insinööreiksi niin siinä valitettavasti annetaan jo ensimmäisen kerran periksi.