Juhani Tamminen kertoo, että Moskovan Izvestija-turnaukset kävivät hyvästä testistä MM-kisoja ajatellen 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa.
- Jos pystyi pelaamaan Izvestija-turnauksessa, tiesi, että vuorenvarmasti pystyy pelaamaan MM-kisoissa. Ulkonahan oli pakkasta lähes 30 astetta, ja bussit piti lähes työntää käyntiin alkuverryttelynä. Ja kun iltaisin käytettiin takseja, lähellä oli hengenvaara. Hotellihuoneissakin 10 astetta lämmintä alkoi olla luksusta, ja välillä rotatkin juoksivat. Olot olivat kauniisti sanoen karut.
Tämä ei kuitenkaan haitannut Tammista, kun hän huomasi, että yleisön ja ympäristön arvostus pelille huokui.
- Se on ollut minulle aina kaikista tärkeintä. Minua ei haitannut pätkääkään, vaikka hotellin huone oli kylmä ja kämppä oli pieni, kun peli oli viimeisen päälle hyvää ja hallilla kaikki pelasi.
Toki ruokahuolto aiheutti poikkeusjärjestelyjä. Suomen maajoukkueen huoltajana oli legendaarinen turkulainen Matias Helenius, joka lähti Moskovaan omalla pakettiautollaan aina ennen turnausta.
- Hän vei suomalaisia elintarvikkeita, kuten leipiä ja juustoja. Ne olivat arvossaan, kun tulimme iltaisin hallilta hotellille. Neuvostoliitossa kun kaikki asiat olivat muita paljon perässä. Esimerkiksi maatuskat toivat ruokaa massajuttuna, ja ne olivat usein kylminä kärryillä. Suomalaisen hotelliruoan ja sen ajan venäläisen hotelliruoan valmistuksessa, tarjoilussa ja laadussa oli valovuoden ero.
Tammisen mukaan nykyajan pelaajat eivät voi edes kuvitella, millaisissa oloissa he pelasivat Venäjällä, silloisessa Neuvostoliitossa.
- Meille se oli hienoa. Me edustimme maata, ja turnaus oli viimeisen päälle hyvä.
Omat eväät mukana, vaatteet haisivat märkinä
Myös Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1986-1987 toiminut Rauno Korpi tutustui pikkueläimiin Moskovassa.
- Kun menin vessaan ja laitoin valot päälle, aika komeita tukevia torakoita liikkui Ukraina-hotellin lattialla.
Izvestija-turnauksessa viisi kertaa pelannut Simo Saarinenkin sanoo tehneensä tuttavuutta hotellin torakoiden ja luteiden kanssa.
Kun menin vessaan ja laitoin valot päälle, aika komeita tukevia torakoita liikkui Ukraina-hotellin lattialla.
Rauno Korpi
- Mummo siivosi hotellihuoneita, ja olosuhteet olivat aika harmaita. Torakoita vilisi joka paikassa, ja 20-vuotiaiden kisoissa sain myös luteen puremia ympäri kroppaani. Kun tulin kotiin, kaikki vaatteet ja muut piti heittää ulos pakkaseen. Niistä huolimatta sain nukuttua hyvin kisojen aikana, sillä piti vain elää olosuhteiden mukaan.
Vuonna 1984 ensimmäisen Izvestija-turnauksen pelannut Saarinen sanoo, että suomalaiset veivät myös omat ruuat Neuvostoliittoon. Systeemi oli siis suunnilleen sama kuin jo Juhani Tammisen aikana.
- Söimme kylmiä lihapullia ja hedelmäsalaattia säilykkeissä. Myös meetvurstit otimme mukaan Suomesta. Omaa ruokaa oli oltava, sillä venäläinen sisäfilee maistui aina samalta.
Myös vaatehuolto tuotti ongelmia, sillä mitään kuivureita ei ollut.
- Kamat olivat märkinä pukukopissa, ja koppi haisi kunnolla ammoniakille, Saarinen kertoo.
Hän pelasi viimeisen Izvestija-turnauksensa 1990-luvun alussa.
Nykyään pelaajat ammattilaisia, Tammisen aikana pelaajat kävivät töissä
Tammisen ajoista itänaapurin turnaus on muuttunut melkoisesti. Merkittävin muutos on se, että nyt kaikki pelaajat ovat ammattilaisia. Tammisen aikana lähinnä vain Neuvostoliitto ja Tshekkoslovakia olivat ammattilaisjoukkueita, kun esimerkiksi Suomi ja Ruotsi olivat puoliammattilaisjoukkueita.
- Lasse Oksasella oli oma huoltoasema, Seppo Lindström oli palomies ja minä opiskelin Helsingin yliopistossa liikuntatieteellisessä. Annoimmekin muille etua yhteisharjoituksissa, mutta silti pärjäsimme.
Nyt kaikki pelaajat takovat ammatikseen, ja meidän lähtökohtamme täytyy olla se, että pelaamme nytkin vain voitosta.
Juhani Tamminen
Neuvostoliiton joukkue koottiin lähinnä Moskovan TsSKA:n pelaajista, minkä vuoksi he olivat yhdessä yli 300 päivää vuoden aikana.
- Nyt kun veli venäläinen joutuu kokoamaan joukkueensa, se on omalta osaltaan ollut tasoittamassa voimasuhteita. Silloin Neuvostoliiton järjestelmä oli niin ylivertainen.
- Nyt kaikki pelaajat takovat ammatikseen, ja meidän lähtökohtamme täytyy olla se, että pelaamme nytkin vain voitosta. Kaikki alle sen on pettymys, Tamminen jatkaa.
Rauno Korpi uskoo Suomen yltävän kahden parhaan joukkoon Sotshin turnauksessa.
- Suomelta löytyy tällä hetkellä noin kuutisenkymmentä maajoukkuetason pelaajaa, joista löytyy aina hyvä joukkue.
Simo Saarinen puolestaan kehuu päävalmentaja Kari Jalosta siitä, että hän on kasannut Venäjälle kokeneen joukkueen.
- Mahdollisuudet ovat vaikka mihin. Meidän aikanamme valmentajilla oli mahdollisuus valita joukkue arvokisoihin vain yhdestä turnauksesta, kun nyt he pystyvät kierrättämään pelaajia useissa turnauksissa ja täten katsomaan vahvimman miehistön kisoihin.