Seinäjokelainen Sari Männikkö sai elinsiirtoleikkauksessa uuden sydämen muutama vuosi sitten.
– Ilmeisesti minulla on ollut (sydän-)vaivaa jo pienestä pitäen. Ainakin sukulaiset ovat kertoneet, että hengästyin leikeissä jo pienenä, Sari Männikkö sanoo.
Murrosiässä sydänvaivat lisääntyivät niin, että Sari muistaa miten hänen oletettiin olevan huonossa kunnossa, kun juostessa alkoi hengästyttää ja, kun hän lisäsi liikuntaa, huono olo vain paheni. Oravanpyörä oli valmis.
– Olen synnyttänyt kaksi lasta ongelmitta, mutta kolmas raskaus oli sellainen, että tuli komplikaatioita. Sydämeni meinasi tehdä kokonaan tenän raskauden loppuvaiheessa. Minulle tehtiin kiireellinen sektio raskausviikolla 34 ja sitten oltiin molemmat sairaalassa, Sari kertoo. Vauvaa hoidettiin omalla osastollaan ja Saria sydänvalvonnassa.
Sairaalassa Sari sai myös diagnoosin, joka oli hypertrofinen kardiomyopatia.
– Äitiysloman jälkeen pääsin eläkkeelle 36 vuotiaana. Kerkisin sairastella viitisen vuotta ja sitten pääsin sydänsiirtolistalle, Sari Männikkö kertoo.
Pelkkä puhuminen hengästytti
Sari Männikkö odotti sydänsiirtolistalla kesän ajan uutta sydäntä. Tuolloin hänen sydämensä hapenottokyky oli kymmenen prosenttia normaalista ja pelkkä puhuminenkin tuntui hengästyttävältä.
– Syyskuussa 2011 sain soiton ja pääsin Helsinkiin, missä tehtiin sydänsiirto.
– Kun puhelu tuli, huomasin etten sitten niin jännittänytkään. Olin aika tyyni. Ei silloin osannut oikein ajatellakaan muua kuin että selviää, Sari sanoo.
Sydänsiirron jälkeen toipumiseen kului aikaa vuoden verran.
– Naivisti sitä ajatteli, että menee leikkauspöydälle, uusi sydän rintaan ja lenkille. Mutta ei se ihan niin mennyt. Toipumisprosessi oli oikeastaan aika raskaskin, Sari Männikkö kertoo.
– Nyt toimintakykyni on melkein kuin muillakin. Pystyn käymään työssä, toimimaan arjessa ja jaksan leikkiä lasten kanssa kotona, Sari sanoo.
"Tulevaisuus on tullut tietyllä tavalla takaisin"
Sarin lääkitys on elinikäinen ja leikkauksen yhteydessä hiukan vaurioitunut uusi sydän tarvitsee toimiakseen tahdistimen.
– Tahdistin on ehkä se, joka rajoittaa elämää ja osin työtehtäviä tällä hetkellä. Elämänlaatu on parantunut, Sari sanoo.
Sari Männikkö ei tiedä, keneltä hän on saanut uuden sydämen.
– Ei minulla ole tarvetta sitä selvittääkään. Tiedän, että jotkut haluaisivat kirjoittaa kiitoskirjeen tai jotain, mutta itse ajattelen, että yritän viedä hyvää eteenpäin ja sillä tavalla kiitollisuuttani eteenpäin.
Elämä on nyt jatkoajalla.
– Tunnustan olevani "nyt, kun" -ihminen. Tulevaisuus on tullut tietyllä tavalla takaisin. Sairaus vei tulevaisuudennäkymän ja nyt on tullut se "nyt eletään" -vaihe. On turha elää "sitku"-elämää. (Asiat) kannattaa tehdä nyt, sillä myöhemmin ei ole ehkä enää aikaa.